Verkkouutiset

”Mauno Koivistossa yhdistyivät aristokraattinen arvokkuus, rento esiintyminen, ilkikurinenkin huumori”

Paavo Lipposen mukaan olemme hyvällä mielellä siitä, mitä Mauno Koivisto oli ja mitä hän teki isänmaan hyväksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Entinen pääministeri Paavo Lipponen puhui presidentti Mauno Koiviston muistotilaisuudessa Säätytalolla.

– Suomen kansa on osoittanut häntä kohtaan suurta kunnioitusta tavalla, joka tuo mieleen presidentti Urho Kekkosen osakseen saaman arvostuksen, Paavo Lipponen sanoi.

Urho Kekkonen luotsasi Suomen läpi kylmän sodan vaikeimpien vaiheiden, hankkien maallemme liikkumatilaa osallistua länsimaiden yhteistyöhön. Hän toimi harkiten mutta päättäväisesti kun Suomen etu sitä vaati. Niin teki myös Mauno Koivisto: kun tuli aika asemoida Suomi kylmän sodan jälkeisessä maailmassa, hän teki historialliset päätökset epäröimättä.

Lipposen mukaan Koiviston taivalta kohti presidenttiyttä pohjustivat hyvä koti, joka opetti kunnioittamaan työtä ja elämään vaatimattomasti.

– Kotoa hän sai syvän, omakohtaisen kristillisen uskon. Sitten tuli sota, taistelut etulinjassa, selviytyminen tuosta äärimmäisestä haasteesta. Mietiskely, älyllinen uteliaisuus luonnehtivat Mauno Koivistoa nuoruudesta alkaen.

1960-luvulla Mauno Koivisto antautui Paavo Lipposen aatteelliseen keskusteluun silloisten radikaalien kanssa, ”sanoutuen irti romanttisesta vasemmistolaisuudesta, joka saattaisi johtaa anarkiaan. Laki ja järjestys, vakaat olot, olivat hänelle perustavan tärkeitä”.

– Olin paikalla, kun pääministeri Koivisto kesällä 1980 otti Helsingissä vastaan ruotsalaisen lehtimiesvaltuuskunnan, jota johti naapurin ulkoministeriön silloinen valtiosihteeri Leif Leifland. Erään journalistivieraan kysymykseen, mikä on pääministerin mielestä tärkein ero Suomen ja Ruotsin ulkopolitiikan välillä, Koivisto vastasi: ’Suomi hakee ystävät läheltä ja viholliset kaukaa, kun taas Ruotsi tekee päinvastoin’.

Paavo Lipponen kuvaili 1979-81 pääministerin ilmaisuja tilanteista: ”Kun myllyyn menee, tulee jauhoiksi”, ”Kriisi hallituksessa, ei hallituskriisi”, ”Hallitus on jotenkin klonksunut ja kaikki isot asiat ovat tulleet ratkaistuiksi”, ”Kyllä se siitä”.

– Mauno Koivistossa yhdistyivät aristokraattinen arvokkuus, rento esiintyminen, joskus ilkikurinenkin huumori. Lentopallo ja maa- ja metsätaloustyöt Tähtelässä olivat hänelle elinehto. Tähtelän isäntää parempaa maatalouspolitiikan asiantuntijaa ei maassamme ollut.

Paavo Lipposen mukaan Mauno Koivistossa toteutui suomalainen unelma ja se koitui isänmaan hyväksi.

– Hän saattoi vaikuttaa etäiseltä, mutta hänet koettiin jokaiselle läheiseksi, Lipponen pohdiskeli.

Machiavelli määritteli politiikan taisteluksi vallasta äänten markkinoilla, jolloin on edullista näyttää hyveelliseltä. Joskus voi käydä niinkin, Machiavelli jatkoi, että se, joka valitaan, on hyveellinen.

Lipponen päätti puheensa toteamalla, että ”kun tänään ajattelemme kaipauksella Mauno Koivistoa, olemme hyvällä mielellä siitä, mitä hän oli ja mitä hän teki isänmaan hyväksi”.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)