Verkkouutiset

Elinkeinoministeri Mika Lintilä: Paikallinen sopiminen työlistan kärkipäässä

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan hallituksella on sovittuna tapaaminen työmarkkinaosapuolten kanssa lähiaikoina.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo, että hallitus aikoo tavata työmarkkinaosapuolia lähiaikoina ja agendalla on paikallinen sopiminen.

– Tämä työmarkkinakysymys on työlistan ihan kärkipäätä ja sen kanssa tullaan tekemään toimia. Siellä on valmistelevia toimia tällä hetkellä jo menossa. Tullaan tekemään selvityksiä nimenomaan paikalliseen sopimiseen liittyen ja meillä on sovittuna jo tapaaminen eri parttien kanssa, että asiasta tullaan kyllä keskustelemaan ihan lähiaikana, Lintilä sanoi Politiikan toimittajien lounastilaisuudessa tänään tiistaina.

Työmarkkinaosapuolten kanssa aiotaan keskustella paikallisen sopimisen lisäksi myös oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) tontille kuuluvista valmisteilla olevista lakiesityksistä, joilla on Lintilän mukaan omat merkityksensä, kuten työaikalain kokonaisuudistuksesta.

Lindström kertoi viime viikolla, että hallituksen 110 000 työpaikan tavoitteesta on jo kasassa laskennallisesti 80 000 työpaikkaa ja jos paikallinen sopiminen liikahtaa, niin Lindström uskoo hallituksen pääsevän maaliin.

Lintilä ei ottanut kantaa siihen, pitäisikö hänen mielestään hallituksen tulla yrittäjiä vastaan kompromissiesityksessä, jonka Suomen yrittäjät hylkäsi viime kesäkuussa.

– Olen erittäin harmissani, että yrittäjät tyrmäsivät kompromissiesityksen, koska näen edelleen, että se olisi ollut huomattava eteenpäin meno tilanteessa, Lintilä sanoi.

Hallituksen kompromissiesityksessä paikallisen sopimisen osapuolena olisi ollut luottamusmies myös järjestäytymättömissä yrityksissä, kun työehtosopimus niin määrää. Luottamusmies olisi ollut liiton jäsen, mutta luottamusmies ei kuitenkaan olisi ollut ammattiliiton ohjauksessa.

Suomen yrittäjät olisi halunnut, että paikallisen sopimuksen olisi voinut tehdä luottamusmiehen lisäksi myös luottamusvaltuutettu, joka ei kuulu liittoon, tai muu henkilöstön edustaja.

Yleissitovuuden purkaminen ei tee autuaaksi

– Minä en lähtisi purkamaan yleissitovuutta, Lintilä sanoi.

Hänen mielestään kilpailukykysopimusneuvottelut osoittivat, että nykyisellä työmarkkinarakenteella pystytään sopimaan.

– Jotkut sanoivat, että se oli pettymys meille. Siinä ei saatu ihan sitä, mitä haettiin, mutta saatiin kuitenkin verrattaen hyvä tulos. Mielestäni työntekijäpuolen vastaantulo oli hieno kilpailukykysopimuksessa.

Lintilä ei näe, että yleissitovuuden purkaminen tekisi autuaaksi.

– Ehkä työmarkkinaosapuolillakin olisi asiaan oma reagointitapansa, ja niitä reagointitapoja tuskin tähän tilanteeseen toivotaan, Lintilä totesi.

Lintilä nimitettiin elinkeinoministeriksi juuri ennen vuodenvaihdetta, kun Olli Rehn (kesk.) siirtyi Suomen Pankin johtokuntaan.

Lintilä uskoo ennusteita parempaan talouskasvuun

Lintilä kiisti, että hän ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) olisivat eri linjoilla talouskasvun suhteen.

Lintilä sanoi vannottuaan ministerivalan ennen vuodenvaihdetta, ettei hän halua uskoa valtiovarainministeriön talouskasvuennustetta, vaan hän uskoo kovempaan kasvuun. Valtiovarainministeriö on ennustanut tälle ja ensi vuodelle noin prosentin kasvua.

– Se ei millään tavalla ollut vastaan ministeri Orpoa, Lintilä selvitti.

Lintilän mukaan ilmapiirissä on investointien kannalta selviä myönteisiä virtauksia, jotka eivät kuitenkaan ole vielä kovin vahvoja. Muun muassa tavaravienti on kasvanut neljä prosenttia, työttömyysaste on hieman laskenut ja työllisyysaste noussut. Myös luottamusindikaattorit näyttävät huomattavasti paremmalta kuin vuosi sitten.

– Haluan uskoa, että tässä on tulossa myönteisempi kasvu, mitä ennustelaitokset ovat tällä hetkellä ennustaneet, Lintilä toisti näkemyksensä.

Orpo on varoittanut, että hallitus voi joutua tekemään keväällä 1–2 miljardin euron lisäleikkaukset julkiseen talouteen, koska ennustettu talouskasvu ei riitä taittamaan Suomen velkaantumista.

– Ainut tapa, jolla pystymme lisäleikkaukset ohittamaan, on se, että me saamme kasvua luotua, Lintilä sanoi.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittiin neljän miljardin euron leikkauksista, joista on Lintilän mukaan toteutettu jo 3,96 miljardia.

– Se leikkausmäärä, mitä hallitusneuvotteluissa sovittiin, alkaa olla tapissa.

Lintilä lupaili hallituksen puolivälitarkastelussa huhtikuussa päätöksiä rakenteellisista muutoksista eri sektoreilla ja rahallisia panostuksia innovaatioketjuun kasvun ja työpaikkojen luomiseksi. Lintilän mukaan eri sektoreilta voi tulla voimakkaitakin toimia työllisyysasteen nostamiseksi.

– Hallituksella on hyvin yhtenäinen näkemys siitä, että kaiken valmistelun päämääränä eri ministeriöissä pitää olla uudet työpaikat, Lintilä painotti.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)