Verkkouutiset

Työministeri Jari Lindström: Tarkoituksena ei ole kyykyttää työttömiä

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin mukaan työttömiä ei voida sanktioida, jos heille ei ole tarjota palveluita.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Paperimies Jari Lindström jäi työttömäksi kymmenen vuotta sitten, kun UPM sulki Voikkaan tehtaan. Kun palkanmaksu katkesi 10. joulukuuta 2006, tammikuussa hän pääsi Stora Enson tehtaalle Anjalankoskelle.

– Siellä olin yhteensä vuoden. Minulla oli vuoden aikana kahdeksan työsopimusta, lyhyimmillään viisi päivää, nykyinen oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) kertoo.

Muutaman kerran kävi niin, että Lindström oli ehtinyt jo luovuttaa tavaransa takaisin ja sanoa näkemiin, kun parin päivän päästä häntä pyydettiin takaisin sairauslomasijaiseksi. Kun Lindströmille soitettiin yhdeksättä kertaa, hän ehdotti, että työnantaja tarjoaisi hänelle kunnollista työsopimusta.

– Se jäi sitten siihen. Ei tarvinnut mennä ollenkaan, Lindström muistelee.

Kesällä 2008 Lindström pääsi UPM Kymille kesätöihin. Syksyllä hän oli jälleen työttömänä ja mietti, mitä tekisi. Opinto-ohjaajaystävä ehdotti, että Lindström hakisi ammattikorkeakouluun. Joulukuun haussa hän pääsi kemian laborantin aikuiskoulutukseen, ja opinnot hän aloitti tammikuussa 2009.

– Koulutuksessa oli se etu, että työttömyyspäivälaskuri pysähtyi. En olisi millään pystynyt taloudellisesti opiskelemaan kolmea vuotta nykyisellä lailla. Nykyisin työttömyyspäivät juoksevat, vaikka olisi koulun penkillä.

Työttömyysaika ei ollut taloudellisesti tiukkaa, vaikka Lindströmin vaimo oli samaan aikaan työttömänä. Paperimiehellä ansiosidonnainen päiväraha on parempi kuin monella palkka.

– Jotakin voi tietenkin kiinnostaa, mitä tuli viivan alle. Alussa käteen jäi 1 600 euroa kuukaudessa, loppupuolella 1 400.

Lindström suoritti opintonsa reilussa kahdessa vuodessa ja valmistui laborantiksi ennen eduskuntavaaleja 2011, jolloin hän tuli valituksi kansanedustajaksi.

Tanskassakin työttömyysturvan aktiivimallia vastustettiin aluksi

Sosiaali- ja terveysministeriössä kirjoitetaan parhaillaan lainsäädäntöä työttömyysturvan aktiivimallista. Tarkoituksena on, että vuoden 2018 alusta alkaen työttömän aktiivisuutta tarkastellaan kolmen kuukauden välein.

Työttömyysturvaan tulee yksi omavastuupäivä kuukaudessa, jos työtön ei ole ollut 18 tunnin ajan palkallisessa työssä tai osallistunut viiden päivän ajan työllistymistä edistäviin palveluihin, kuten työvoimakoulutukseen tai työnhakuvalmennukseen.

Omavastuupäivän vaikutuksesta ansiosidonnainen päiväraha leikkaantuu 4,65 prosentilla kuukaudessa ja peruspäiväraha tai työmarkkinatuki 32,40 eurolla kuukaudessa. Seuraavalla jaksolla työttömyysturvan tason voi palauttaa täysimääräiseksi olemalla aktiivinen.

Verkkouutisten lukijat ovat pitäneet aktiivimallia työttömien kyykyttämisenä, epäilleet uuden järjestelmän järkevyyttä ja ihmetelleet, mistä ihmiset löytävät 18 tuntia töitä, jotta työttömyysturvaa ei leikattaisi.

– Ymmärrän kritiikin, mutta tässä ei ole tarkoituksena kyykyttää ja kytätä, vaan kannustaa, Lindström vastaa.

Hän kertoo käyneensä Tanskassa katsomassa, miten työttömien haastattelut sujuvat siellä. Demarit ajoivat kymmenen vuotta sitten Tanskaan vastaavanlaisen järjestelmän ja hävisivät sen jälkeen vaalit.

– Nyt kaikki – asiakkaat, työvoimatoimistojen työntekijät ja poliitikot – pitävät tätä systeemiä hyvänä. Alussa vastustus oli kauheaa, Lindström kertoo.

Lindströmin mukaan Suomessa on ajateltu vuosia, ettei häiritä ihmisiä, kun ei ole mitä tarjota, ja seuraava tapaaminen työttömän kanssa on sovittu TE-toimistoon vuoden päähän.

Tämän vuoden alussa aloitettujen haastattelujen aikaväliä ei ole valittu sattumalta. Todennäköisyys työllistyä on tutkitusti korkein kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ja sen jälkeen työttömän todennäköisyys päästä takaisin työelämään tippuu.

Lindströmin mielestä satoja ihmisiä ei pidä pelkästään marssittaa TE-toimistoihin, vaan palvelut pitää viedä kauppakeskuksiin ja sinne, missä ihmiset muutoinkin liikkuvat.

– Ihminen otetaan asiakkaana ja hänen lähtökohdistaan lähdetään viemään asioita eteenpäin, emmekä me kerro, mikä hänelle olisi parasta, työministeri linjaa.

Digitalisaatiota voidaan hyödyntää, eikä haastatteluja tarvitse tehdä aina kasvotusten. Alkuvaiheessa työtön haastatellaan kuitenkin perusteellisesti.

– Se ei voi olla mikään viiden minuutin juttu ja seuraava ”potilas”, vaan työttömän tilanne käydään oikeasti läpi.

Työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittu kymmenen kohdan paketti

Hallituksella ja viranomaisilla on vuosi aikaa laittaa järjestelmä kuntoon, ennen kuin työttömille aletaan asettaa omavastuupäiviä, jos he eivät ole olleet riittävän aktiivisia.

Lindström myöntää, että tilanne on hyvin haastava, kun haastatteluvelkakin on satoja tuhansia. Sitä varten TE-toimistoihin on palkattu lisää työntekijöitä ja lisäksi tukena käytetään yksityisiä palveluntuottajia. Viranomaispäätöksiä ei kuitenkaan voida ulkoistaa.

Palkansaajajärjestöt Akava ja STTK ovat kritisoineet aktiivimallia siitä, että työtön ei välty omavastuupäiviltä, vaikka hän hakee omaehtoisesti töitä virallisten työnvälityspalvelujen ohi.

– Miten oman aktiivisuuden osoitat? Me olemme linjanneet, että TE-toimiston täytyy se todentaa, Lindström sanoo.

Aktiivimallin mukaan 18 tunnin työstä on maksettava työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Jos eivät yritykset tarjoa työtä, tarjoaako julkinen puoli riittävästi muita palveluita?

– Se on se juttu, mikä meidän pitää sitten hoitaa jollain konstilla, Lindström sanoo.

Hän sanoo korostaneensa, että kun haastatteluja tehdään ja ihmisiä velvoitetaan, niin sellaista järjestelmää ei voida luoda, jossa annetaan sanktioita, vaikka ihmisille ei ole tarjota palveluita.

– Eihän se ihmisten vika ole, jos meillä ei ole töitä eikä työvoimapoliittisia toimenpiteitä tarjolla.

Työttömyysturvan peruspäivärahaa voi vuoden alusta alkaen käyttää palkkatukena ja starttirahana, ja Lindström uskoo sen auttavan jonkin verran. Myös itsensätyöllistäjiä koskevat uudistukset pitäisi saada lainsäädännöksi.

Hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat lokakuussa kymmenen kohdan listasta, jonka yhden kohdan mukaan työvoimapalveluihin turvataan riittävät resurssit, jotta aktiivimalli ja muut palvelut voidaan toteuttaa.

Saman listan mukaan karenssijärjestelmät yhteensovitetaan ja omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla selvitetään hallituksen huhtikuussa pidettävään puolivälitarkasteluun mennessä. Myös nollatuntisopimusten pelisääntöjä tarkennetaan.

– Kymmenen kohdan listan asiat on sovittu niin, että ne ovat paketti. Ei sieltä voi poimia hankalia asioita pois, Lindström toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)