Entä kun ay-liiton työntekijä tekee työssään puolueen vaalityötä?

Eduskunta keskusteli perjantaina puoluerahoituksen valvonnasta.

  • Ehdokkaiden vaalirahoitusilmoitusten ulkopuolinen ay-apu puhutti kansanedustajia.

    ()

Perussuomalaisten Jani Mäkelän mukaan on ammattiyhdistysliikkeen asia, jos se katsoo asiakseen tukea verovähennyskelpoisella jäsenmaksurahalla demariehdokkaita vaaleissa, mutta äänestäjän tulee tietää tämä äänestyshetkellä. Samoin kokoomuksen ehdokkaan yritykseltä saama raha tulee hänen mielestään olla äänestäjän arvioitavissa.

Jani Mäkelä kiinnitti huomiota vaalirahoituksen kierrättämiseen puolueyhdistysten kautta.

Kokoomuksen Timo Heinonen sanoi olevan valitettavaa, että rahoituksessa edelleen on tiettyjä epäkohtia ja ilmoitusvelvollisuuksien laiminlyöntejä. Hänen mielestään puolueissa tulisi pitää kunnia-asiana, että ilmoitukset tehdään ajoissa.

– Pitäisi selvittää myös se, että osa puolueista saa merkittävää työpanosta henkiöiltä, jotka saavat kampanjoinnista palkkaa. Tämän tyyppisen rahoituksen tai tuen avoimuuteen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota, Timo Heinonen sanoi.

Perussuomalaisten Kari Kulmalan mukaan rahoitusta on syytäkin valvoa, kun "paljon on vielä tekemättä". Hän ihmetteli, ettei edelleenkään tiedetä, paljonko puolueiden paikallisyhdistyksillä on tekemättömiä vaalirahoitusilmoituksia.

– Myös tietynlainen kikkailu vaalirahoituksen suhteen on edelleen tavanomaista. Jotkut liikuttelevat pieniä summia siten, ettei tarkastusvirasto voi olla varma, onko tulkinnanvaraisia sääntöjä noudatettu.

– Lienee itsestään selvää, että ellei tietojen toimittamatta jättäminen valtion tarkastusviranomaiselle ole sanktioitu, ei niiden toimittaminen ole itsestäänselvyys. Mikäli tämä olisi sanktioitu, niin voisimme joskus päästä lähelle totuutta myös vaalirahoituksessa. Ei voi olla niin, että kun tarkastuksessa jäädään kiinni, niin vasta sitten toimitetaan tiedot niiden pyytäjälle. Tällä tavoin toimitaan mielestäni vain ammattirikollisten kanssa: he saattavat myöntää tekonsa vasta sitten, kun ovat jääneet teosta kiinni vedenpitävien todisteiden perusteella - ja mehän emme ole ammattirikollisia, Kari Kulmala totesi.

Ei kaikkia ilmoiteta

Perussuomalaisten Mika Niikko sanoi ongelmaksi, että "me saamme hyvin paljon semmoisia rahoja esimerkiksi ammattijärjestöiltä, joita ei kaikkia ilmoiteta, koska ne eivät näy missään, ne tulevat työn muodossa ja tulevat monella muulla tapaa".

Kokoomuksen Timo Heinonen kysyi Sdp:n Pia Viitaselta, hyväksyykö hän vaalirahoituksen kierron kampanjoissa.

– Esimerkiksi Helsingin Sanomat on nyt kertonut tilanteista, missä ammattiliittojen työntekijät ovat olleet kampanjatyössä, ja vaikka tämäntyyppinen pitäisi ilmoittaa, tätä ei ilmoiteta. Eli he saavat palkkaa toiselta taholta, kun he ovat tekemässä kampanjaa joko puolueelle taikka jollekin ehdokkaalle, Timo Heinonen kuvaili.

Viitasen jätettyä puheenvuorossaan vastaamatta Heinonen kysyi asiasta uudestaan.

– Kannatatteko te sitä, että esimerkiksi ammattiliittojen työntekijät tekevät palkkaa saaden talkootyötä osalle puolueista ja osalle ehdokkaista. Millä tavalla tämä tulisi avata näissä rahoitusilmoituksissa?

Sdp:n Mika Karin mukaan "tämä ei ole yhden puolueen tai ammattiyhdistysten tai säätiöiden tai muiden ongelma tai mahdollisuus, vaan tämä on koko suomalaisen poliittisen järjestelmän uskottavuuden kannalta tärkeä asia, että meillä on yhteiset, selvät, läpinäkyvät pelisäännöt".

Kokoomuksen Eero Lehti kertoi kerran laskeneensa, että Uudellamaalla Vantaan tai Espoon ulkopuolelta tuleva tarvitsee periaatteessa viisinkertaisen määrän kampanjarahaa.

– Sen sijaan olen pitkään ihmetellyt, kuinka verotonta rahaa, jonka ammattiyhdistysliike saa, kanavoituu vaalikampanjaan, eikä Viitanen ollut siitä ollenkaan huolissaan, Lehti totesi.

Tuntemattomia lahjoituksia

– Pelisäännöt on: verottaja tulkitsee rahanarvoiseksi eduksi myös työpanoksen, ihan niin kuin vuosikymmeniä verottaja on tehnyt. Sen sijaan vaalirahoituksen tukitoiminnoissa ammattiyhdistysliikkeen työpanos, jolta maksetaan myös samalta ajalta palkka, on kokonaan verotuksen ulkopuolella.

Sdp:n Pia Viitanen vastasi Timo Heinoselle, että "olen sanonut moneen kertaan, että me voimme yhdessä katsoa, mitä kaikkia kehittämistarpeita on. Minä olen avoin kaikelle kehittämiselle, kuten olen sanonut, ja tämä on aivan selvä asia".

Viitanen nyökkäsi Eero Lehden kysyessä, onko hän valmis korjaamaan kyseisen epäkohdan.

Timo Heinonen valitteli ennakkoilmoitusten ja varsinaisten ilmoitusten välisiä eroja.

– En ymmärrä, mitä hyötyä sellaisesta ennakkoilmoituksesta on, jos sen ennakkoilmoituksen ei tarvitse olla missään suhteessa sen kanssa, mikä on lopputulos. Jos siitä tehtäisiin pakollinen, niin kuin nyt osa kansanedustajista on esittänyt, ja joku ilmoittaa, että hänen kampanjansa on 5 000, ja se onkin 50 000, niin mitä sellaisella ennakkoilmoituksella on merkitystä?

Perussuomalaisten Leena Meren mukaan "olisi erittäin hyvä, että olisi pakollinen ilmoitus ennen ennakkovaalien alkua, ja sen pitää sitten täsmätä sen kanssa, mitä sinne laitetaan. Silloin tiedetään, kenen edustaja on kysymyksessä, onko joku etutaho siellä taustalla. Esimerkiksi Sdp:llä oli hyvin paljon ammattiyhdistyslahjoituksia, ja kansalaiset eivät tätä välttämättä tiedä".

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.