Verkkouutiset

”Olennaisin muutos olisi perustulo” – kaikista puolueista löytyy tukea ajatukselle

Puolueiden edustajat näkevät, että itsensä työllistäminen tulee yleistymään ja perustulo helpottaisi vähäistenkin töiden vastaanottamista.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kaikki Ajatuspaja Liberan Toimivat työmarkkinat -raportin kirjoittajat liputtavat enemmän tai vähemmän perustulon puolesta. Raportissa kuuden eri puolueen edustajat pohtivat tulevaisuuden työelämää ja työmarkkinoilla tarvittavia uudistuksia.

Vasemmistoliiton kansanedustajan Hanna Sarkkisen mukaan työelämän suurimmat muutostrendit ovat todennäköisesti itsensä työllistäjien määrän kasvun jatkuminen, työn silppuuntuminen ja epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen. Myös työn aika- ja paikkariippumattomuus tulee lisääntymään.

Sarkkisen mielestä sosiaaliturvaa täytyy muuttaa vastaamaan muuttunutta maailmaa.

”Olennaisin muutos olisi perustulo. Perustulo loisi työntekijöille ja mikroyrittäjille turvaa silppuuntuneilla työmarkkinoilla ja kannustaisi tekemään myös pieniä töitä, kun pelkoa sosiaaliturvan menettämisestä ei olisi”, Sarkkinen kirjoittaa raportissa.

Hänen mielestään on epärealistista ajatella, että perustuloon siirryttäisiin kertarysäyksellä. Sen vuoksi perustuloa kohti pitäisi edetä muun muassa kasvattamalla suojaosia.

Vähäisten töiden vastaanottaminen voisi toimia siltana työllistymiseen

Keskustan kansanedustajan Mikko Kärnän pitää perustuloa välttämättömyytenä ja huomauttaa Juha Sipilä (kesk.) hallituksen jo kokeilevan sitä. Kärnä pitää kuitenkin huolestuttavana sitä, että Sarkkinen vaatii yhtä aikaa perustulon kanssa nollatuntisopimusten rajaamista ja lakisääteistä minimipalkkaa.

”Pidän itse perustulon käyttöönottoa tärkeänä, koska se voi parhaimmillaan poistaa kannustinloukkuja vähäisenkin työn vastaanottamisen tieltä, joka voi taas puolestaan toimia siltana aitoon työllistymiseen”, Kärnä kirjoittaa.

Kärnän mielestä tulevaisuudessa perinteistä palkkatyötä ja yrittäjyyttä on voitava yhdistää joustavammin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän talouspoliittisen sihteerin Antti Vesalan mukaan jonkinlainen perustulon suuntaan vievä reformi todennäköisesti vaaditaan, mutta poliittisesti ja taloudellisesti realistisen konkreettisen mallin löytyminen voi osoittautua yllättävän vaikeaksi.

”Hallituksilta on kokoonpanosta riippumatta puuttunut kykyä kunnollisten ja vaikuttavien reformien toteuttamiseen, varsinkin työmarkkinoihin liittyvien”, Vesala kirjoittaa.

Vuonna 2019 käyttöön otettava reaaliaikainen tulorekisteri pitäisi Vesalan mielestä rakentaa sellaiseksi, että se keskustelisi saumattomasti sekä vero- että sosiaalietuusjärjestelmän kanssa.

”Siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja työsuhteiden välillä olevasta opiskelijaksi on tehtävä niin saumattomaksi kuin mahdollista. Enää ei voida pitää hyväksyttävänä, että ihminen joutuu jopa kuukausia odottamaan päätöstä siitä, tuleeko rahaa vai ei”, Vesala toteaa.

Demarinuoret yrittävät lanseerata perustulon yleisturva-nimellä

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärven mielestä vaihtoehto sosiaaliturvan uudistamiselle on demarinuorten kehittelemä yleisturva, joka automatisoi sosiaaliturvaa ja vähentää byrokratiaa ja jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja verovähennyksistä.

”Yleisturva on lineaarisesti vähenevä malli, joka parantaa työn vastaanottamisen kannustimia silloinkin, kun kyseessä on osa-aikainen työ”, Näkkäläjärvi kirjoittaa.

Yleisturva rahoitettaisiin luopumalla alemmista alv-kannoista sekä karsimalla verovähennyksiä ja verotukia, kuten asuntolainojen korkovähennysoikeutta, oman asunnon myynnin verovapautta ja ensiasunnon hankintaan liittyviä varainsiirtoverovapauksia. Näin edistettäisiin myös työvoiman liikkuvuutta ja madallettaisiin työn vastaanottamisen kynnystä.

Vihreiden kuntapoliitikon, Akavassa asiantuntijana työskentelevän Elina Moision mielestä demarinuorten yritys lanseerata perustulo uudella yleisturva-nimellä on turha.

”Perustulo on keskustelussa vakiintunut käsite, jota käyttämällä on helpompi keskittyä puhumaan sen sisällöstä eikä nimestä”, Moisio toteaa.

Vihreille perustulo tarkoittaa kaikille suomalaisille maksettavaa nykyisen perusturvan suuruista rahasummaa, jonka taso olisi verottomana etuutena noin 560 euroa (vuonna 2014). Sillä korvattaisiin kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömien perusetuudet ja minimivanhempainpäivärahat.

”Verotuksella perustulo kerättäisiin asteittain pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse”, Moisio kirjoittaa.

Työntekijät myyvät työtään itsenäisinä tuottajina ”uber-alustoilla”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki on ainoa kirjoittajista, joka ei ota suoraan kantaa perustuloon. Hän toteaa ainoastaan olevansa Moision kanssa samaa mieltä siitä, että työttömyyden aiheuttamia tulonsiirtoja pitää yksinkertaistaa ja että kokeilu perustulosta onkin jo hallituksen listalla.

Vähämäki on samaa mieltä Moision kanssa siitä, että työaikalainsäädäntö täytyy uudistaa. Moision mielestä asiantuntijatyössä pitäisi siirtyä päivittäisestä työajasta kuukausityöaikaan. Vähämäki näkee ajalla mittaamisen vanhanaikaisena metodina jo lähitulevaisuudessa.

”Työajalla ei ole enää lähitulevaisuudessa olennaista merkitystä vaan sillä, mikä on tulos. On yhdentekevää, miten tai missä teet työsi, kun se tulee tehdyksi”, Vähämäki toteaa.

Hän näkee, että yhteiskunnassa, jossa yhä useampi tekee tilauksesta töitä, ei ole enää vain työntekijää ja työnantajaa tai yrittäjää, vaan työn tekijästä tulee tuottaja.

”Tilauksesta tehtävä työ vaatii kokonaan uudenlaista ajattelua. Työntekijästä saattaa tulla tulevaisuudessa enenevässä määrin freelancer, joka myy erilaisten alustojen kautta ammattiosaamistaan. Palkkatyön ja yrittäjyyden raja hälvenee. Työ on työtä, joka tilataan vastaamaan tarpeeseen”, Vähämäki näkee.

Vasemmistoliiton Sarkkinen kauhistelee Vähämäen visiota, joka kuulostaa hänen mielestään paluulta aikaan, jolloin työntekijät kokoontuivat työmaan portille aamulla myymään työtään.

”Vähämäen visiossa työntekijät myyvät päiväkohtaista tai urakkakohtaista työtään itsenäisinä tuottajina ”uber-alustoilla” ilman pysyviä työsuhteita ja työehtoja”, Sarkkinen kirjoittaa. ”Työn saa se, joka halvimmalla ja huonoimmilla ehdoilla suostuu tekemään.”

Sarkkisen mielestä Vähämäen ehdotus olisi edes jotenkin tasapainoinen, jos hän samalla ehdottaisi esimerkiksi perustuloa tai minimituntipalkkaa varmistamaan työntekijöiden minimitoimeentulon.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)