Li Anderssonin mukaan tulevan hallituksen maahanmuuttopoliittiseen työpaperiin sisältyvä linjaus lukukausimaksujen käyttöön ottamisesta EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille sekä koulutukseen mahdollisesti tehtävät leikkaukset tekisivät suomalaisesta koulujärjestelmästä epätasa-arvoisen.
”Koulutuksesta leikattiin viime kaudella 1,7 miljardin euron edestä, ja nyt suunnitellaan yli puolta miljardia euroa lisää”, Andersson toteaa tiedotteessaan.
Hän viittaa Helsingin Sanomien julkistamaan tietoon, jonka mukaan koulutukseen kaavailtaisiin 600 miljoonan euron leikkausta.
Anderssonin mukaan lisäleikkaukset tarkoittaisivat vielä kovempaa työtahtia ja suurempia opetusryhmiä, vähemmän lähiopetusta opiskelijoille sekä lisää koulujen lakkauttamisia.
”Erityisen ongelmallista on toisen asteen oppilaitosverkon supistaminen. Toteutuessaan se johtaisi siihen, että yhä useampi 16-vuotias joutuisi muuttamaan kotoa opintojen perässä, ja osa jättäisi kokonaan hakematta toiselle asteelle”, Andersson sanoo.
Hänen mukaansa vanhempien tulojen vaikutus opintotukeen heikentää myös alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden taloudellista asemaa.
Laadukas maksuton koulutus on ollut Anderssonin mukaan Suomelle valtti kansainvälisesti.
”Se on ollut merkittävä tekijä, jonka moni kansainvälinen opiskelija on huomioinut valitessaan opiskelumaataan”, hän sanoo.
”Me emme tarvitse lukukausimaksuja Suomeen, päinvastoin. Maksuttomuus on tukenut Suomen tavoitteita korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä”, Andersson toteaa.
Hänen mukaansa lukukausimaksut luovat taloudellisen esteen, joka tekee Suomessa opiskelemisen mahdottomaksi monelle kansainväliselle opiskelijalle.
