Elina Lepomäki: Eläkkeiden ei mitenkään loogisesti pidä seurata nykyistä palkkatasoa

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäen mukaan taitetusta indeksistä luopuminen kasvattaisi kestävyysvajetta.

  • LKS 20151009 Kokoomuksen kansanedustajat Elina Lepomäki ja Juhana Vartiainen eduskunnan aulassa, ennen täysistuntoa 9. lokakuuta 2015. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

    Elina Lepomäki ja kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

    ()

”Ymmärrän eläkeläisten toiveen eläkkeiden linkittämisestä palkkakehitykseen, sillä maksettavat eläkkeet olisivat silloin korkeammalla tasolla kuin nyt. Ansiotasoindeksi on noussut vuodesta 2000 vuosittain keskimäärin 3,3 prosenttia, kun kuluttajahintaindeksi on noussut 1,7 prosenttia”, Elina Lepomäki toteaa Verkkouutisten blogissaan.

Hän ottaa kantaa jo yli 70 000 kannattajaa keränneeseen kansalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan työeläkeindeksin palauttamista palkkatasoindeksiksi.

Taitettu indeksi tarkoittaa sitä, että 80 prosenttia työeläkeindeksistä on sidottu kuluttajahintojen muutokseen ja 20 prosenttia palkkojen muutokseen.

Lepomäen mukaan nykyiset ja tulevat eläkeläiset voisivat vaatia korotusta eläkkeisiinsä myös millä tahansa muulla perusteella. Hänestä eläkeläisten tulojen ei mitenkään loogisesti pidä seurata nykyisten työllisten palkkatasoa.

”Eläke on ansiosidonnainen etuus. Ansiosidonnaisuus tarkoittaa sitä, että etuuden taso on sidonnainen henkilön työurallaan saavuttamaan ansiotasoon – ei sen jälkeiseen kehitykseen”, Lepomäki muistuttaa.

”Jos eläkkeet nousisivat nykyisten työllisten tuottavuuden mukaan, viime vuonna 59-vuotiaana eläkkeelle jäänyt henkilö saisi vielä 89-vuotiaana saman ’palkankorotuksen’ kuin hänen lapsenlapsensa”, hän jatkaa muistuttaa.

Elina Lepomäen mukaan hankkeen puuhamiehenä esiintyvä Kimmo Kiljunen (sd.) on todennut aloitteesta, ettei siinä olla ”anastamassa nuoremmilta sukupolvilta”, vaan kyse on eläkeläisten omista eläkesäästöistä.

”Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa”, Lepomäki lataa.

Hän muistuttaa, että työeläkejärjestelmästä maksettavat eläkkeet rahoitetaan pääsääntöisesti nykyisiltä työssäkäyviltä perittävillä työeläkemaksuilla.

”Järjestelmä on etuusperusteinen, mikä tarkoittaa sitä, että henkilön eläke määräytyy erikseen sovitulla kaavalla, sen sijaan, että etuus olisi tuleville elinvuosille jyvitetty summa henkilön työuran aikana suorittamista työeläkemaksuista sijoitustuottoineen”, Lepomäki selvittää.

Hänen mukaansa etuuksien korotukset olisi nykyjärjestelmän puitteissa maksettava eläkemaksuja nostamalla ja sijoituksia purkamalla.

”Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan Kiljusen esitys nostaisi eläkekustannusta 30 vuodessa kuudella prosentilla. Työeläkemaksujen korotukset kasvattaisivat verokiilaa ja heikentäisivät työllisyyttä. Eläkkeiden rahoitus jäisi nykyistäkin harvempien harteille ja kestävyysvaje kasvaisi.”

Lepomäen mukaan Kiljusen ikäluokka pärjää nykyisellään varsin hyvin eläkejärjestelmän panos-hyöty-suhteen osalta.

ETK:n mukaan vuonna 1940 syntyneillä henkilöillä elinkaaren aikaisten eläke-etuuksien yhteenlaskettu reaalinen määrä on yli viisinkertainen elinkaaren eläkemaksuihin verrattuna. Vuonna 1970 ja myöhemmin syntyneillä määrä on Lepomäen mukaan enää kaksinkertainen.

”Nykyjärjestelmässä on tärkeää, että eläkkeiden ostovoimasta pidetään kiinni. Se tarkoittaa eläke-etuuksien nostamista kuluttajahintojen tahtiin. Lakisääteisen etuusperusteisen järjestelmän uskottavuus säilyy vain, jos se takaa ansaitulle eläkkeelle ostovoiman eli inflaatiosuojan”, Elina Lepomäki linjaa.

Hänen mielestään järjestelmän on oltava ennakoitava, koska eläkkeelle jäätyään ihminen ei voi enää vaikuttaa omaan tulotasoonsa. Ostovoiman turvaaminen edellyttää Lepomäen mukaan myös sitä, ettei eläkkeensaajille aseteta muista tulonsaajaryhmistä poikkeavia lisäveroja. Hänestä hallituksen olisi ulotettava kaavaillut veronalennukset myös eläkeläisiin ja poistaa eläkeläisten raippavero.

”Samalla olen sitä mieltä, että meidän tulisi pitkällä aikavälillä uudistaa koko työeläkejärjestelmä suuntaan, jossa eläkemaksuista suurempi osa rahastoitaisiin ja päätösvaltaa maksujen ajoittamisesta elinkaaren aikana, sijoitusten riskiprofiilista ja etuuden suuruudesta olisi tietyn perustason jälkeen annettu ihmisille itselleen.”

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.