Verkkouutiset

Näin paljon joka suomalainen saisi, jos kaikki sosiaalimenot korvattaisiin perustulolla

Toimivan perustulon pitäisi olla korkea, sanoo Otto Lehto.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Nykymuodossaan sosiaaliturva lähinnä hidastaa talouden spontaania kehitystä, Suomen perustuloverkoston puheenjohtaja Otto Lehto kirjoittaa ajatuspaja Liberan kotisivuilla julkaistussa blogissaan.

Lehdon mukaan hyvinvointivaltio ja innovaatio eivät yleensä sovi samaan lauseeseen.

”Perustulo, tai jokin sen tapainen, voi toimia entistä vapaamman ja reilumman markkinatalouden ensimmäisenä askeleena. Sen tuoman turvan avulla on mahdollista poistaa työmarkkinoiden sääntelyä ja päästää eroon TES:sien yleissitovuudesta”, Lehto sanoo.

Hänen mukaansa perustulo olisi ainoa taattu tapa tarjota automaattinen perusturva kaikille kansalaisille silloin, kun valtio tai markkinat epäonnistuvat.

Lehto ehdottaa riittäväksi ja toteuttamiskelpoiseksi perustuloksi suomessa noin 750–1 250 euroa kuukaudessa jokaiselle kansalaiselle. Sen rahoittamiseksi voitaisiin hänen mukaansa purkaa nyt olemassa olevia tulonsiirtoja.

Korkea perustulo

Monet tahot ovat Otto Lehdon mukaan esittäneet, että realistinen perustulo on mahdollisimman pieni. Hänen mukaansa maltillinen perustulo on kuitenkin huono lähestymistapa.

”Mitä pienempi perustulo halutaan, sitä pienemmät sen hyödyt. Se ei kykenisi uudistamaan rakenteita tarpeeksi”, Lehto sanoo.

Riittävän korkea perustulo avaisi hänen mukaansa mahdollisuuden purkaa tulonsiirtoja ja työmarkkinoiden sääntelyä.

Lehto ei rajaisi esimerkiksi asumistukia, eläkkeitä ja ansiosidonnaisia tukia perustulon ulkopuolelle, kuten monissa malleissa on tarjottu.

Hän ehdottaa, että perustulon tulisi korvata lähes kaikki Suomen sosiaalimenot.

”THL:n mukaan Suomen sosiaalimenojen kustannukset olivat vuonna 2013 noin 62 miljardia euroa. Tämä on asukasta kohden 11 624 euroa vuodessa, tai 967 euroa kuukaudessa. Tällä summalla voisi korvata jo asumistuenkin.”

Voitaisiin rahoittaa heti

Lehto myöntää, että esimerkiksi kaikkien eläkkeiden ja toimintarajoitteisuuden tukien yhdistäminen heti perustuloon olisi käytännössä vaikeaa. Hänen mukaansa perustulo voitaisiin silti rahoittaa vaikka heti.

”Se onnistuu täysin nykyisen rahoituspohjan sisällä, uudelleenkohdentamalla tulonsiirtoja tasaisesti kaikille kansalaisille. Lisäksi sen avulla on mahdollista säästää miljardeja hallinnollisissa kuluissa, kun Kela tekee itsensä (lähes) tarpeettomaksi, ja kunnallinen sosiaalitoimi voi keskittyä auttamaan ihmisiä tehokkaammin”, Lehto toteaa.

”Tosiasiassahan perustulon nettokustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin sen nimelliset bruttokustannukset, koska suuri- ja keskituloisilta perustulo peritään pois verotuksessa; heidän kohdallaan perustulo näyttäytyy automaattisena veronpalautuksena”, hän jatkaa.

Lehdon mielestä perustuloa ei tule nähdä pelkästään tukien yhdistäjänä.

”Julkiset tulonsiirrot eivät nimittäin rajoitu varsinaiseen sosiaaliturvaan. Sulle-mulle-kähminnän mukaan rakennettu hyvinvointivaltio sisältää tuhansia erilaisia subvention muotoja”, Lehto kirjoittaa.

Sen vuoksi julkisen sektorin tulonsiirtojen todellinen suuruus, ja täten perustulon potentiaalinen rahoituspohja, on hänen mukaansa paljon korkeampi kuin yleensä ajatellaan.

”Tähän ryhmään kuuluvat erilaisten suorien rahansiirtojen lisäksi erilaiset julkiset palvelut, valtiolliset monopolit, lupakäytännöt, verovähennykset ja niin edelleen. Mitä enemmän näitä korvataan perustulolla, sitä enemmän ihmisten peruspalvelut on mahdollista tuottaa kilpailuttamalla, ulkoistamalla ja yksityistämällä.”

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)