Veronmaksajien keskusliiton mukaan palkkaverotusta täytyy keventää 400 miljoonalla eurolla ensi vuonna, jotta kenenkään verotus ei kiristy. Verotus uhkaa kiristyä kilpailukykysopimuksessa sovittujen työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotusten sekä Yle-veron korotuksen vuoksi.
Etujärjestöjen käsitykset luvuista eivät poikkea toisistaan, mutta tavoitteet vaihtelevat. Esimerkiksi SAK:lle riittäisi 200 miljoonan euron veronkevennykset.
– Me olemme lähteneet siitä, että valtiolla on varaa ja olisi myös järkevää tehdä täysi 400 miljoonan kompensaatio nyt, kun liittokierros on tulossa, eli sillä lailla tukea palkkamalttivaatimusta, Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo Verkkouutisille.
Lehtinen sanoo, että täysi kompensaatio olisi myös linjassa sen kanssa, mitä hallitus lupasi viime vuonna kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Valtioneuvoston 2.6.2016 antaman tiedotteen mukaan: ”Vuosien 2018 ja 2019 verotuksen osalta hallitus pyrkii ohjelmansa mukaisesti siihen, ettei palkansaajien verotus millään tulotasolla kiristy.”
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) näkemyksen mukaan kilpailukykysopimuksen maksukorotukset on jo kompensoitu palkansaajille tänä ja ensi vuonna, koska tänä vuonna veroja kevennettiin enemmän kuin olisi tarvinnut. Hallitus porrasti veronkevennykset kilpailukykysopimuksen kattavuuden mukaan. Hallitus kevensi veroja 515 miljoonalla eurolla, kun kilpailukykysopimuksen kattavuus ylitti 90 prosenttia.
– Kun veroporkkana annetaan, niin kyllä siinä pitäisi myös pitäytyä. Ei tässä vastaantulossa sellaista ajatusta ollut luettavissa, että tämän vuoden kevennys peritään ensi vuonna takaisin, Lehtinen huomauttaa.
Palkkamalttia voi avittaa veromaltilla
Sipilän näkemys perustuu siihen, että hallitusohjelman mukaan verotus ei kiristy vaalikauden aikana eli vuosina 2015–2019. Lehtinen toteaa, että jos veronkevennykset jätettäisiin ensi vuonna tekemättä, silloin ne pitäisi tehdä vuonna 2019.
– En ymmärrä sellaista ajatusta, että kompensaatio tehdään myöhennetysti vasta 2019, kun nyt neuvotellaan vuoden 2018 palkoista. Palkkamaltti ratkeaa liittopöydissä, mutta hallitus voi avittaa palkkamalttia veromaltilla, Lehtinen sanoo.
Lehtisen mielestä tilaa veronkevennyksille on, sillä valtiontalouden alijäämä on valtiovarainministeriön budjettiesityksessä kaksi miljardia pienempi kuin tänä vuonna. Ensi vuonna alijäämä on 3,4 miljardia euroa.
Alkoholi- ja sähköveroon maltillisia korotuksia
Verkkouutisten tietojen mukaan hallituksen piirissä pohditaan tuloveronkevennysten rahoittamista haittaverojen korotuksilla.
Lehtisen mielestä joitain maltillisia haittaverojen korotuksia voitaisiin harkita.
– Mutta en näe, että veronkevennykset voidaan kattaa kokonaan kiristämällä jostain muualta, hän korostaa.
Lehtisen mielestä esimerkiksi alkoholin verotusta voitaisiin korottaa vähän. Hallitusohjelman mukaan alkoholiveroa tarkistetaan, mikäli Viron veronkorotukset antavat siihen mahdollisuuden.
– Tässä välillä Viro on todella merkittävästi korottanut ja korottamassa alkoholin verotusta, joten tilaa tätä kautta on jonkin verran syntynyt. Täältä voisi löytyä korotusmahdollisuuksia, jos työn verotusta samalla kevennetään, Lehtinen sanoo.
Lisäksi hän toteaa, että sähköveroa ei ole korotettu lainkaan tällä vaalikaudella.
– Siellä hyvin pienikin korotus kuluttajan tasolla voi tuottaa ihan hyvän summan rahaa, koska vero on niin laajapohjainen.
Suuremmat palkankorotukset, jos verotus kiristyy
Vuoteen 2019 voimassaolevaan solidaarisuusveroon hallitus teki lisäkiristyksen vuosiksi 2016 ja 2017. Hallituspuolueista keskusta ja uusi vaihtoehto kannattavat solidaarisuusveron lisäkiristyksen jatkamista ensi vuonna, eli veron alarajan pitämistä 72 300 eurossa 90 000 euron sijaan.
Veronmaksajien mielestä verotuksen kiristymispaine pitäisi purkaa kaikilla tulotasoilla.
– Se maksaisi sen 400 miljoonaa. Solidaarisuusveron lisäkiristyksen päättyminen hoitaisi asian kuntoon hyväpalkkaisten päässä. Uudet lisäpäätökset pitäisi tehdä silloin pieni- ja keskituloisille painottuen.
Lehtinen sanoo, että jos tuloveronkevennyksiä ei ensi vuonna tehdä, verotuksen kiristyminen on tuntuvaa ja ostovoiman saaminen edes nollaan vaatisi merkittäviä nimelliskorotuksia palkkoihin.
– Hallituksen pitäisi budjettiriihessä pelata oma verokorttinsa viisaalla tavalla, jotta se pohjustaisi osaltaan liittokierrosta, Lehtinen toteaa.
