Epätyypillinen työaika voi tuoreen tutkimuksen mukaan lisätä työn ja perhe-elämän ristiriitaa ja hankaloittaa vanhemmuutta, mutta se voi olla myös tietoinen keino järjestää perheen arki toimivaksi.
Tulokset on saatu Suomen Akatemian rahoittamassa Perheet 24/7-tutkimuksessa.
Varhaiskasvatustieteen professori Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopistosta kertoo, että epätyypillisen työajan ja perheen yhdistäminen voi toimia.
Esimerkiksi Alankomaissa epätyypillistä työaikaa tekevien vanhempien lapset voivat paremmin kuin säännöllistä työaikaa tekevien lapset. Tähän vaikuttaa se, että Alankomaissa epätyypilliset työajat ovat vanhempien itsensä valitsemia ja monissa perheissä sekä äidit että isät tekevät osa-aikaista työtä.
– Epätyypilliset työajat ovat perheiden keino optimoida toimivat lastenhoitojärjestelyt ja arjen sujuvuus. Toki perheiden ratkaisuihin vaikuttavat myös Suomea heikompi päivähoidon saatavuus, kotihoidon suuri arvostus ja mahdollisuus joustaviin työaikoihin, Laakso kertoo Suomen Akatemian tiedotteessa.
Ilta- ja viikonloppuhoito tarjoaa vuorohoitolapsille paljon monipuolista tekemistä, mutta iltaisin hoidossa olevat lapset jäävät paitsi esiopetukselta ja lastentarhanopettajan toteuttamasta pedagogiikasta.
Valtakunnallisen, lainsäädäntöön pohjaavan ohjeistuksen puuttuminen on Laakson mukaan merkittävä epäkohta, joka tuottaa käytäntöihin kirjavuutta ja vaikeuttaa lasten edun toteutumista.
Päivähoidon tai työelämän kehittäminen ei riitä, vaan tarvitaan myös perhepolitiikkaa ja lainsäädäntöä. Lapsiperheiden vanhemmilla tulisi Laakson mielestä olla mahdollisuus valita päivätyö, lyhentää työpäivää tai hoitaa lasta kotona silloin kun lapset ovat pieniä.
– Työaikojen ennakoitavuus ja mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin, sekä riittävän toimeentulon takaaminen ovat avainasemassa. Perheet itse voivat vuorotella ja jakaa kasvatusvastuuta, järjestää yhteistä aikaa ja luoda siten arkeen pysyvyyttä. Joskus vanhemmat ovat päätyneet jopa työpaikan tai ammatin vaihtoon lastensa hyvinvoinnin takia, Laakso kertoo.
