Arktisen alueen huolenaiheena ovat erityisesti kaukaa kulkeutuvat aineet sekä mahdollinen muu kemikaalikuormituksen lisääntyminen, minkä takia vaarallisten aineiden seurantoja ja kartoituksia tulee jatkaa myös Suomessa, todetaan Suomen ympäristökeskuksen, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Ilmatieteen laitoksen tuoreessa selvityksessä.
Uudet kemikaalit ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset lisäävät kaukokulkeutumisen riskejä.
Tutkimuslaitokset selvittivät ilmassa, laskeumassa ja biologisissa näytteissä esiintyviä elohopean ja pysyvien orgaanisten ympäristömyrkkyjen (POP-yhdisteet) pitoisuuksia. Yhdisteitä kulkeutuu Pohjois-Suomeen ilmavirtausten, mutta myös ihmisen kuljettamien materiaalien mukana.
Elohopean ja POP-yhdisteiden pitoisuudet ovat Pohjois-Suomessa yleensä pienempiä kuin maan eteläosissa. Kansainvälisissä sopimuksissa säänneltyjen POP-yhdisteiden pitoisuudet ovat pääsääntöisesti laskeneet Suomen Lapissa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Seurantatietoa tarvitaan
Raporttiin on koottu joukko toimenpide-ehdotuksia, jotta kansainvälisten sopimusten velvoitteet, vaarallisten kemikaalien seuranta ja riskien hallinta voidaan hoitaa.
Tutkimuslaitosten mukaan Pallaksen aseman ilma- ja laskeumaseurantaa pitää jatkaa ja täydentää. Elohopean ja POP-yhdisteiden pitoisuuksien pitkäaikaisseuranta on järjestettävä kaloista ja järvisedimenttien kerrostumista.
Lisäksi ravintoketjun kautta ihmisiin päätyviä myrkkyjä on syytä alkaa tutkia, mikäli ympäristön seurannoissa ja kartoituksissa havaitaan korkeita pitoisuuksia.
Raportin mukaan ilmastonmuutos voi vaikuttaa aineiden kulkeutumiseen Lappiin, mikäli jo kierrosta poistuneita aineita vapautuu esimerkiksi jäätiköiden sulaessa.
Niin ikään käytöstä poistettavien kemikaalien tilalle tulee uusia aineita, joiden vaikutuksia ei tunneta. Näiden syiden takia tutkijat suosittelevat kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä uusien kemikaalien kartoituksessa sekä ennusteiden ja aineiden käyttäytymisen mallintamisessa.
Kemikaalien esiintymistä ja pitoisuuksia koskeva seurantatieto on osa maailmanlaajuista kemikaalien riskien arviointia ja hallintaa.
– Suomen kannalta keskeiset riskitekijät voidaan tunnistaa vain tuottamalla omaa tietoa ja osallistumalla kansainvälisiin arviointeihin, sanoo tutkimuksen koordinaattori Jaakko Mannio Suomen ympäristökeskuksesta.
– Mikäli meillä ei ole ympäristömyrkyistä riittävästi luotettavaa tutkimustietoa, emme pysty arvioimaan altistumista emmekä kehittämään toimia riskien vähentämiseksi, hän jatkaa.
Kaukokulkeutuvat ympäristömyrkyt Suomen pohjoisilla alueilla (LAPCON) -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
