Verkkouutiset

Lohikalat häviävät Lapin järvissä ahven- ja särkikaloille ilmaston muuttuessa

Lämpötilan nousu ja rehevöityminen muuttavat Lapin järvien kalayhteisöiden rakenteen asteittain lohikaloista ahvenkalojen kautta särkikalavaltaiseksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Samalla kalojen lukumäärä kasvaa voimakkaasti ja keskikoko pienenee.

Helsingin yliopiston tutkija Kimmo Kahilainen ryhmineen on selvittänyt parinkymmenen järven kalayhteisöiden rakennetta Kilpisjärven latvavesiltä aina Napapiirille. Tutkimusalueen etelä- ja pohjoisosien välillä on eroa noin 300 kilometriä, ja ilmasto-olot poikkeavat selvästi toisistaan.

– Keskilämpötila on eteläosissa kolme astetta korkeampi kuin Kilpisjärvellä, ja etelässä sataa lähes kolmanneksen enemmän kuin pohjoisosissa. Nämä lukemat vastaavat ilmastomallien tämän vuosisadan lopun ennusteita Pohjois-Suomeen, eli alueen pohjoisimpien järvien tila muuttuisi kohti eteläisimpien järvien tämänhetkistä tilaa, Kahilainen toteaa Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Tutkimusalueella pohjoisesta etelään siirryttäessä keskilämpötilan nousu ja intensiivisen metsätalouden seurauksena lisääntynyt rehevyys muuttivat kalayhteisöjen koostumuksen täysin.

– Latvavesien kirkasvetiset siikavaltaiset järvet vaihtuivat Käsivarren alaosista lukien keskijuoksulla kiisken ja ahvenen hallitsemiksi ja tummavetisemmiksi. Levien samentamissa eteläisimmissä järvissä särki ja salakka korvasivat puolestaan ahvenkalat, Kahilainen kertoo.

Tutkimuksen perusteella kiiski, ahven ja särki leviävät kohti pohjoista, ja niiden suhteellinen osuus kalastossa kasvaa. Kylmän ja kirkkaan veden kaloista nieriä, siika, taimen, harjus ja made puuttuivat kokonaan osasta tutkimusalueen eteläisimpiä järviä, ja niiden määrä todennäköisesti vähenee pohjoisempana sijaitsevissa järvissä.

Kalalajikoostumuksen muuttuessa kalojen keskipituus pieneni puoleen ja keskipaino kymmenykseen. Järvien suhteellinen kalabiomassa kuitenkin kasvoi.

– Esimerkiksi kirkkaista, siikavaltaisista järvistä levän samentamiin särkivaltaisiin järviin siirryttäessä kalojen kokonaisbiomassa kasvoi enimmillään noin 50-kertaiseksi. Vaikka kalojen yhteenlaskettu paino kasvoikin merkittävästi, muutos kookkaammista lohikaloista askeleittain vähemmän arvostettuihin lajeihin kuten kiiskeen, särkeen ja salakkaan vähensi kotitarvekalastusta eteläisimmissä järvissä, Kahilainen kertoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)