Eduskunnan lakivaliokunta järjesti torstaina avoimen kuulemisen tasa-arvoista avioliitoa ajavasta kansalaisaloitteesta. Kuuleminen on osa aloitteen valiokuntakäsittelyä.
Kokoomuksen Kari Tolvanen halusi tietää, voiko aloitteella olla läpi mennessään vaikutusta heteroparien adoptiolasten saamiseen ulkomailta. Esimerkiksi Venäjä on kieltänyt lailla adoptiot ulkomaisille samaa sukupuolta oleville pareille. Maan korkein oikeus on suosittanut, ettei adoptiolapsia myöskään anneta maihin, jotka hyväksyvät samaa sukupuolta olevien avioliitot.
Aloitteen valmistelussa mukana ollut Saara Järvelä myönsi, että avioliittolain muuttaminen saattaa vaikeuttaa myös suomalaisten heteroparien ulkoista adoptiota.
Esimerkiksi lakivaliokunnan varapuheenjohtaja Stefan Wallin (r.) totesi, että Suomessa voi jo nyt tavanomaisen harkinnan perusteella hakea yksin adoptiota riippumatta sukupuolisesta suuntautumisesta.
– Muutos on marginaalinen tai jopa epädramaattinen, Wallin arvioi.
Aloitteen edustajat korostivat, ettei avioliittolain muutos vaikuta siihen, millä kriteereillä viranomaiset tekevät adoptiopäätöksiä. Vain oikeus hakea adoptioita tulisi myös homopareille. Aloitteen edustajien mukaan homoparien lapsia on Suomessa tällä hetkellä noin tuhat.
Erilasuus ei enää rikkaus?
Aloitteen edustajat perustelevat lakimuutosta yhdenvertaisuudella ja tasa-arvolla lain edessä. Perussuomalaisten Mika Niikon mielestä ”yhteiskunnassa sotketaan nykyisin tasa-arvo ja samanlaisuus”.
– Minua vähän ihmetyttää se asia, että miksei erilaisuutta enää pidetä rikkautena, vaan sen sijaan niitä pystytään poistamaan, Niikko totesi.
Hänen mielestään kansalaisaloite edistää pienen ryhmän oikeuksia, mutta vaikuttaa koko yhteiskuntaan.
– Suomessa solmitaan noin 30 000 avioliittoa vuodessa. Rekisteröityjä parisuhteita solmitaan noin pari sataa, Niikko sanoi.
Vihreiden Oras Tynkkysen mukaan noin kuusi prosenttia suomalaisista kuuluu seksuaalivähemmistöihin.
Kokoomuksen Kalle Jokinen ja kristillisten Peter Östman halusivat tietää, voidaanko samaa sukupuolta olevien avioliittoa ajavien argumenteilla perustella myös moniavioisuutta.
– Tulee mieleen se, että eikö nämä perustelut ole käyttävissä vaikka moniavioisuuden perusteluissa yhtä lailla, Jokinen totesi.
Aloitteen edustajat totesivat, että Suomessa on tällä hetkellä kaksi virallista tunnustettua parisuhdemuotoa: kahden eri sekä kahden samaa sukupuolta olevien aikuisten parisuhteet.
– He kaipaavat yhdenvertaista kohtelua, Tahdon 2013-kampanjan poliittisen vaikuttamisen koordinaattori Milla Halme painotti.
Hänen mielestään moniavioisuutta koskeva keskustelu olisi käytävä erikseen. Halme muistutti, että valtioissa joissa tasa-arvoinen avioliittolaki on tullut voimaan, ei ole sittemmin edistetty moniavioisuutta.
– Tämä keskustelu on meidän näkökulmastamme hiukan irrelevantti, hän totesi.
Hallitusohjelmaan?
Aloitteen huolellinen valmistelu keräsi kansanedustajilta kiitosta. Aloitteen edustajat korostivat, että vaaditut lakitekniset muutokset olisivat pieniä. Lakivaliokunnalta ja oikeusministeriöltä vaadittaisiin kuitenkin lain kirjoittamisessa merkittävää panosta.
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holmlundin (kok.) mielestä lakimuutoksen taloudellisia vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi.
Perussuomalaisten Kaj Turunen kyseenalaisti kansan tuen aloitteelle.
– Nyt kun on kuunnellut tätä keskustelua viimeisen vuoden aikana, täytyy todeta ainakin, että media on tämän asian takana, Turunen kuitenkin huomautti.
Perussuomalaisten Arja Juvonen halusi tietää miten kampanjan edustajat toimivat jos aloite ei mene eduskunnassa läpi. Milla Halme ei halunnut spekuloida asialla.
– Meillä on vahva luotto teihin kansanedustajiin. Myös suomalaisten enemmistö haluaa, että tämä aloite menee nyt läpi, Halme sanoo.
Hänen mukaansa asia on kuitenkin käsiteltävä hallitusneuvotteluissa, jos aloite ei sitä ennen mene eduskunnassa läpi.
– Luulen, että epäilevin taho on tämän talon sisällä. Tuolla ulkopuolella kaikki kannattavat tätä aloitetta, Halme sanoi.
