Nykyisin työnantajien tavat arvioida kielitaitoa vaihtelevat suuresti. Kehitetyt testit ovat vain suuntaa antavia, eivätkä täytä kielitutkinnon vaatimuksia. Erityisesti ammatillisen kielikoulutuksen puute on ongelma.
Työryhmä mielestä ammatillisen kielitaidon ja aiemman koulutuksen täydentämiseen pitäisi olla valtakunnallisesti riittävän yhtenäistä koulutusta.
Ehdotus luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle (sd.) ja peruspalveluministeri Susanna Huoviselle (sd.) keskiviikkona.
Terveydenhuollon laillistettavien ammattihenkilöiden kielitaitovaatimusta esitetään nostettavaksi yleisten kielitutkintojen tasolle 4. Työryhmän mielestä lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta tällä hetkellä vaadittu kielitaitotaso ei ole riittävä. Vaatimus koskisi sekä EU- ja ETA-alueella että sen ulkopuolella koulutuksensa suorittaneita.
Jatkossa myös EU- ja ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneiden sairaanhoitajien laillistaminen perustuisi valtakunnalliseen kuulusteluun. Sairaanhoitajien osalta kuulustelun kehittäminen ja järjestäminen kuuluisi ammattikorkeakouluille.
Työryhmän mielestä on tärkeää, että ulkomailla sairaanhoitajakoulutuksen saaneet hakevat laillistuksen Suomessa sairaanhoitajiksi ja heitä rekrytoidaan ja kannustetaan hakeutumaan sairaanhoitajien tehtäviin.
Kuulusteluun valmentautumiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen olisi oltava saatavilla valtakunnallisesti riittävän yhtenäistä koulutusta.
Työryhmä ehdottaa myös, että ulkomaisen koulutuksen suorittaneiden ammattihenkilöiden ja työyhteisöjen ohjausta ja koulutusta täytyy kehittää.
Ohjauksen tueksi pitää valmistella yhteistyössä ammattijärjestöjen, työnantajien, korkeakoulujen ja Valviran kanssa työpaikoille ja ammattihenkilöille suunnattu opas harjoittelusta, kielen oppimisen tukemisesta ja lokikirja tukemaan harjoittelun keskeisten tavoitteiden saavuttamista.
