Kyselytunnilla Sdp:n Antti Rinne kiitti puoluejohtajien tasavallan presidentin kanssa pitämää ”hyvähenkistä ja vakavaa keskustelua” asevoimien harjoituksista, joista on jälleen kohuttu. Rinne kysyi, missä aikataulussa hallitus vie esille tuotuja kehittämisajatuksia eteenpäin.
Pääministeri Juha Sipilä vastasi olevan äärimmäisen tärkeää, että kansallinen yksituumaisuus ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä säilyy keskustelun ytimenä.
– Toimme Mäntyniemen keskustelussa esille sen muutoksen, minkä hallitus tulee näiden harjoitusten arviointikriteeristöihin tuomaan. Sen tuomme hyvin nopeassa aikataulussa paitsi tp-utvan käsittelyn pohjaksi niin myös eduskuntakäsittelyn pohjaksi, pääministeri sanoi.
Sipilän mukaan harjoituksia voi olla jopa sata vuodessa ja joitain niistä kannattaisi käsitellä etukäteen.
– Tähän asiaan lupaan muutoksen ja se tulee näkymään myös eduskunnan tiedonsaannissa.
Ulkoministeri Timo Soini sanoi olevan kaikkien etu, että ”tätä juoksua parannetaan”.
– Tämä tilanne, että meidän linjasta olisi jotain epäselvyyttä on huono tilanne isänmaan kannalta. Sellaista ei pidä olla, Soini totesi.
Kokoomuksen Pertti Salolaisen mukaan tiedottaminen epäonnistui täydellisesti ja aiheutti kohua.
– Nyt olen pannut tyydytyksellä merkille – ja kun olen tästä asiasta monta kertaa huomauttanut – että hallituksen piiristä on nyt tullut selvä ilmoitus siitä, että tähän tiedotuskäytäntöön tulee selvä uusi sabluuna ja uusi systeemi. Tämä on täysin välttämätöntä.
Amerikkalaiset tulevat
Vasemmistoliiton Annika Lapintie sanoi häntä huolestuttavan, että yhdysvaltalaiset joukot tulevat Suomeen harjoittelemaan. Juha Sipilä vastasi, että puolustusvoimien harjoitustoimintaa tarvitaan enemmän muun muassa siksi, koska kriisinhallintaoperaatioita on vähemmän.
– Harjoituksia on kahdentyyppisiä. Toiset ovat karttaharjoitustyyppisiä, joissa on ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus, meillä on tietty rooli näissä harjoituksissa. Mutta kun tehdään kaluston kanssa – joka näkyy kansalle ja saa paljon julkisuutta – niin niissä on puhtaasti puolustuskyvyn ylläpitämisen tarkoitus, ja näitä harjoituksia on kymmeniä vuodessa eri kumppaneiden ja eri maiden välillä, Juha Sipilä sanoi.
– Se lähtee puhtaasti Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta aina. Ja siinä harjoitellaan sotataitoja omasta näkökulmasta.
Kun kaikella on aina myös ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökulmia, tehdään Sipilän mukaan kriteeristöä juuri sen vuoksi ”että pystytään myös näihin kysymyksin vastaamaan”.
Kaksi eri asiaa
Rkp:n Carl Haglundin mukaan on jostain syystä tullut tavaksi, että puhutaan enemmän prosesseista kuin asiasta.
Pääministeri Juha Sipilä vastasi kristillisdemokraattien Peter Östmanille, että ”en aivan nyt allekirjoita sitä, että tämä olisi hallituksen sekavaa viestintää, mistä on kysymys”.
– Kyllä tässä keskustelussa on myös erityisesti sotkeutunut kaksi eri asiaa. Toinen on harjoitustoiminta jolla on ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita ja lähtökohtia, ja toinen osa harjoituksista ovat ne jotka lähtevät puolustuskyvyn ylläpitämisestä, Juha Sipilä sanoi.
– Nämä harjoitukset jotka ovat näkyviä ja näyttäviä, ja kalustoa ja rautaa on ilmassa ja maalla, herättävät aina keskustelua. Ovat herättäneet tällä vaalikaudella ja myös viime vaalikaudella.
– Mutta se on selvä, että hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa ei ole tapahtunut mitään muutoksia – se on ollut selkeä koko ajan. Ja sitä vasten me arvioimme sekä harjoitustoimintaa että ulko- ja turvallisuuspoliittisella ulottuvuudella olevia karttaharjoituksia.
