Ulkomaalaislakia aiotaan muuttaa siten, että jatkossa kansainvälistä suojelua saisi vain hakija, joka täyttää kansainväliseen ja Euroopan unionin lainsäädäntöön perustuvat edellytykset. Näin ollen erillisestä kansallisesta humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta luovutaan.
Kansainvälistä suojelua hakeneelle on voitu Suomessa antaa ulkomaalaislain mukaan turvapaikka tai myöntää oleskelulupa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Kaikissa kolmessa kategoriassa on kyse kansainvälisen suojelun antamisesta. Jos kansainvälisen suojelun edellytykset eivät täyty, oleskelulupa voidaan myöntää esimerkiksi yksilöllisestä inhimillisestä syystä.
Humanitaarisen suojelun perusteella oleskelulupia on myönnetty hyvin vähän, viime vuonna 119.
Tarkoituksena on, että Suomen lainsäädäntö ei eroaisi Euroopan unionin ja muiden jäsenvaltioiden lainsäädännöstä. Jatkossa kansainvälisen suojelun käsite vastaa Euroopan unionin lainsäädäntöä, jossa kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan vain pakolaisasemaa ja toissijaista suojelua.
Muutoksella ei ole vaikutusta Suomea sitoviin kansainvälisiin velvoitteisiin.
Myös kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen eli niin sanotun turvapaikkapäätöksen tiedoksiantoprosessia halutaan tehdä sujuvammaksi. Jatkossa päätösten tiedoksianto ei olisi yksin poliisin vastuulla, vaan Maahanmuuttovirasto voisi antaa tiedoksi suoraan sellaiset tekemänsä päätökset, joihin ei liity maastapoistamispäätöstä.
Lisäksi käsittelymaksujen perimistä aiotaan tehostaa. Ulkomaalaislakia tarkennettaisiin niin, että hakemuksen käsittelyä jatketaan vasta, kun hakija on suorittanut oleskeluluvan tai muun maksullisen hakemuksen käsittelymaksun.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.
