Kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventäminen ja valtion pidättäytyminen valtionosuusleikkauksista antavat kunnille mahdollisuuden tasapainottaa vaikeaa taloudellista tilannettaan.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman (kok.) sote-ratkaisun valmisteluun pitäisi varata riittävästi aikaa ja siinä pitää ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet.
– Kuntia on aidosti kuultava prosessin eri vaiheissa. Kuntaliiton mielestä näin ison yhteiskunnallisen muutoksen valmistelu tulisi toteuttaa parlamentaarisesti.
Hän toteaa, että sote-ratkaisulla on suorat vaikutukset muuhun kunnan hallintoon ja sitä ei voida valmistella irrallisena kysymyksenä muusta hallinnon kehittämisestä.
– Kuntatoiminnan kokeilut ja joustot on toteutettava niin, että paikalliset olot saadaan huomioitua ja uudistusprosessit lähtevät kuntien omista lähtökohdista. Lainsäädännön valmistelun kehittäminen on tervetullut perusajatus. Kunnat ja Kuntaliitto on kytkettävä mukaan kunta-alan uudistusprosesseihin, Mäki-Lohiluoma sanoo.
– Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen on nähtävä prosessina, ei vain yksittäisten tehtävien karsimisena. Aikaa on varattava kuntien kuulemiseen ja vaikutusten arviointiin.
– Kireä aikataulu voi vaikeuttaa myös sote-ratkaisun toteuttamista. Maakuntamalli vaatii paljon valmistelua ja muutoksia, ja perusteellinen parlamentaarinen valmistelutyö olisi edelleen tarpeen, Mäki-Lohiluoma painottaa.
Kuntatalous epävarmalla pohjalla
Kuntaliiton mielestä on tärkeää, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen parantaa aidosti kuntatalouden tilaa ja tasapainoa tavoitteiden mukaisesti.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen (kesk.) mukaan kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä saatavaa säästöä ei pidä siirtää valtiolle, vaan mahdollisimman suuri osa siitä pitää jättää kuntatalouden vahvistamiseen.
– Kunnille tulee turvata riittävät mahdollisuudet palvelujen rahoittamiseen ja kehittämiseen. Uusia tehtäviä ja velvoitteita ei saa tulla myöskään välillisesti ministeriöiden kehittämistoimien kautta. Tehtävien ja rahoituksen tasapainoa pitää ohjata vahvasti valtioneuvoston taholta, sanoo Kietäväinen.
Valtionosuuksien indeksijäädytys merkitsee 60 miljoonan euron valtionosuusleikkausta. Kietäväisen mukaan leikkaukset lisäävät kuntien veronkorotuspaineita.
– Kaavaillut maksutulojen lisäykset tulee osoittaa täysimääräisesti vahvistamaan kuntataloutta. Kuntatalouden kestävyyden kannalta tärkeätä on myös, että veromuutoksista kunnille aiheutuvat menetykset korvataan täysimääräisesti. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että yhteisöveron korotettu kuntien jako-osuus, suuruudeltaan noin 270 miljoonaa euroa, säilyisi myös tulevina vuosina, hän sanoo.
Sote-ratkaisu vaatii aikaa
Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus tulevassa mallissa on auki. Kuntaliiton mukaan kuntien valtionosuusjärjestelmä pitää kytkeä sote-vastuiden mahdolliseen siirtoon uusille itsehallintoalueille. Myös kokonaisrahoituksen järjestelyt on erittäin suuri urakka.
– Kuntaliitto kannattaa sote-palvelujen integrointia ja vaativan hoidon keskittämistä, mutta maan eri osissa tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Tehokkuutta ei saavuteta kaavamaisella suurten organisaatioiden mallilla, Mäki-Lohiluoma muistuttaa.
