Kuntien tähän mennessä antamien lausuntojen perusteella erityisesti Uudellamaalla ja Savossa suhtaudutaan kriittisesti ehdotettuihin maakuntarajoihin.
Yleisesti kunnat epäilevät uudistuksen aikataulua sekä rahoitusratkaisuja.
– Kunnilla ei ole ollut lausuntojen pohjaksi riittävää tietoa uudistuksen käytännön toteuttamisesta ja vaikutuksista, totesi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio maakuntien sote-valmistelijoiden tapaamisessa Helsingissä perjantaina.
Kuntaliiton hallitus antoi torstaina oman lausuntonsa itsehallintoalueiden perusteista ja sosiaali- ja terveysuudistuksen etenemisestä. Liiton mielestä on tärkeää, että kuntien mielipidettä kuullaan aidosti ja että kunta voi itse päättää, mihin itsehallintoalueeseen se haluaa kuulua.
Kuntien pitää antaa lausuntonsa viimeistään ensi tiistaina. Tähän mennessä päätettyjen lausuntojen perusteella toistakymmentä kuntaa haluaisi muuttaa ehdotettua aluejakoa.
Hanna Tainio totesi, että jotkut kunnat kokevat maakuntajaon vanhanaikaisena ja epätarkoituksenmukaisena. Osa alueista on jäämässä liian pieniksi ja varsinkin Uusimaa liian suureksi.
– Kunnat ja maakunnat ovat erilaisia, ja tulevissa ratkaisuissa pitäisi ottaa erilaisuus huomioon. Metropolialueen, muiden suurten kaupunkien ja toisaalta harvaan asuttujen alueiden tilanne, tarpeet ja mahdollisuudet pitää ottaa huomioon tarpeeksi joustavalla lainsäädännöllä, Tainio sanoi.
– Kunnille ja itsehallintoalueille pitää antaa mahdollisuus sopia keskenään yhteistyöstä ja tehtävien siirrosta esimerkiksi työllisyyden hoidossa, joukkoliikenteessä ja toisen asteen koulutuksessa.
Niin ikään Tainion mielestä uudistuksessa on tarkkaan varjeltava kuntien ja alueiden elinvoimaa.
– Rahoitusratkaisut ovat vaikeita: tasapuolisten sote-palvelujen ohella on turvattava riittävä rahoitus kuntien tehtäviin, hän muistutti.
