Vuotta pidemmällä aikajänteellä voitaisiin tuoreen tutkimuksen mukaan kiinnittää nykyistä paremmin huomiota rapautuvaan infrastruktuuriin ja riskien hallintaan.
Budjetti ei enää kerro koko kunnan taloudellisista panostuksista yhtenevällä tarkkuustasolla, toteavat Tampereen yliopiston tutkijat Tuija Rajala ja Jari Tammi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa Budjetointia kuntien muutoskierteessä.
Valtuusto päättää tutkijoiden mukaan nykyisin yhä sirpaloituneemman palvelujärjestelmän raamista ja yhä harvemmin sisällöistä.
– Sopimukset ovat kuntien toiminnan johtamisen ydintä. Tämä yhä mittavammaksi paisunut sopimuksiin perustuva toiminta näkyy talousarviossa isoina könttäsummina. Tavallinen rivivaltuutettu ei välttämättä tiedä, mitä näiden lukujen takana on. On syytä kysyä, tulisiko yksittäisen valtuutetun myös näistä tietää ja miten tämä kokonaisuus tulisi budjettikäsittelyn yhteydessä esittää, tutkijoiden tiedotteessa todetaan.
Joissakin kunnissa on ryhdytty laatimaan valtuustosopimuksia, joissa yhdistetään strategiset toiminnan periaatteet talouden johtamiseen. Samalla halutaan puuttua konkreettisiin asioihin, kuten maksupolitiikkaan, rakentamisen puutteisiin, sopimuksellisiin riskeihin ja ajankohtaisiin yhteistyöhankkeisiin. Tutkijat huomauttavat, että ei-rahassa mitattavat asiat tulisi tuoda selkeästi esille budjetin käsittelyn yhteydessä.
– Kuntakonsernit ovat vaikeasti hallittava kokonaisuus. Löysä konserniohje edellyttää rinnalleen yhtenäistä, nykyistä kattavampaa toimintapolitiikkaa. Ristiriitoja syntyy, kun yksiköissä ei tunnisteta kunnan kokonaisetua eikä valtuustokaan osaa asetta konsernin osille tavoitteita, tutkijat toteavat.
Uudet toimintamallit haastavat tutkijoiden mielestä myös budjettiprosessin ja itse asiakirjan käsittelyn. Valmisteluun tuo uusia piirteitä osallistuvan demokratian ja asiakkuuksien korostamisen esiinmarssi. Nykyinen tiedonvälitys luo uusia osallistumisen muotoja. Tämä tarjoaa tutkijoiden mukaan kanavan myös palvelujen vaikuttavuuden ja toiminnan luonteen arviointiin.
Lisäksi tutkijat muistuttavat, että budjetoinnissa joudutaan omaksumaan myös supistuvan talouden mittaukseen soveltuvia tunnuslukuja.
