Selvityksen mukaan valtion vastuulle kuuluvat hankkeet eivät välttämättä toteudu ilman kunnan osallistumista.
– Kuntaliitto on saanut yhä useammin kunnilta yhteydenottoja tapauksista, joissa ELY-keskus on vaatinut kuntaa osallistumaan valtion maanteiden ja esimerkiksi niihin liittyvien risteysten ja pyöräteiden rakentamiseen. Kunnille on ilmoitettu, että muuten hankkeet eivät toteudu, kertoo Kuntaliiton liikenneinsinööri Silja Siltala.
Kuntaliitto teki kunnille viime kesänä kyselyn niiden osallistumisesta valtion tienpitoon vuosina 2011–2013. Siihen vastasi noin 40 prosenttia kunnista. Tulokset vahvistavat kuntien olevan maksumiehiä.
Kyselyyn vastanneet kunnat osallistuivat vuonna 2013 valtion tiehankkeiden rahoittamiseen 20 miljoonalla eurolla. Koko maan tasolla puhutaan arviolta 40–50 miljoonan euron vuotuisesta satsauksesta. Kuntien antaman rahoituksen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2011.
Kunnilta kysyttiin myös sitä, miksi ne suostuvat maksamaan osan valtiolle kuuluvista hankkeista. Vastausten mukaan pääsyy on, että hanke ei olisi toteutunut ilman kunnan rahoitusta. Kunnan osallistuminen on myös nopeuttanut hankkeita.
– Kunnat kokevat rahoitusvaateet kiristykseksi: hanketta ei tule, jos kunta ei maksa, Siltala sanoo.
Valtio saa liikenneverojen tulot
Kaikki liikenteestä kerätyt verotulot menevät valtiolle. Kunnat vastaavat oman katuverkkonsa menoista kunnallisilla veroilla.
– Tilanne on kestämätön. Valtio ei kykene vastaamaan sille lain mukaan kuuluvista tienpidon tehtävistä yhteiskunnan ja maankäytön kehittymisen edellyttämällä tavalla. Virkamiesten päätöksillä tiehankkeiden rahoitusta vyörytetään kunnille, jotta tarpeelliset hankkeet saadaan etenemään, Siltala sanoo.
Kunnat pitävät sinänsä hyvinä säädöksiä ja niiden tueksi tehtyä kustannusjaon suositusta. Valtion pitää kuitenkin myös käytännössä toimia niiden mukaisesti.
Kuntaliitto on esittänyt, että ongelmaan on haettava ratkaisua valtakunnan tasolla seuraavalla hallituskaudella.
