Yliopistot eivät ole tehneet tarpeeksi hallintojensa tehostamiseksi. Näin arvioi valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Markus Sovala Nykypäivän haastattelussa. Sovala on myös Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin hallituksen varapuheenjohtaja ja ollut mukana tehostamassa valtionhallintoa.
– Hallintoa tehostamalla voitaisiin suuri osa tai kaikki nyt tehdyt leikkaukset hoitaa, hän näkee.
Sovala huomauttaa, että yliopistoissa on hallintohenkilöstöä 40 prosenttia, tutkimusavustajat ja vastaavat pois lukienkin vielä 25 prosenttia kokonaismäärästä.
Sovala visioi yliopistoille yhteistä palvelukeskusta, johon kaikki yliopistot keskittäisivät talous- ja henkilöstöhallintonsa. Palkanlaskennan, kirjanpidon ja kaiken sen, mikä ei liity yliopistojen ydintehtäviin: tutkimukseen ja opetukseen.
Tämä tehostaisi yliopistojen hallintoa ja toisi myös synergiaetuja yliopistojen välille.
Toistaiseksi visio yliopistojen yhteisestä palvelukeskuksesta on vielä kaukana. Tällä hetkellä yhdeksän yliopistoa on keskittänyt hallintopalveluitaan enemmän tai vähemmän Certia-palvelukeskukseen. Yliopistoista Helsinki, Aalto ja Tampereen teknillinen yliopisto eivät ole tässä mukana. Eivät myöskään Taideyliopisto ja Svenska handelshögskolan, jotka taas ovat keskittäneet hallintoaan Palvelukeskus Paveen, joka on hallinnollisesti osa Aalto-yliopistoa.
– Taloushallinnon lisäksi perustietotekniikkaakin voitaisiin keskittää ja ostaa ulkopuolisilta palvelutuottajilta, Sovala huomauttaa.
Leikkaukset ”eivät pakota irtisanomaan ketään”
Sovalan mielestä yliopistojen hallintoihin liittyy valtavasti turhaa byrokratiaa. Miksi esimerkiksi yliopistoja rahoittavat tahot: ministeriöt, Suomen Akatemia, Tekes ja monet muut, vaativat kukin vähän erilaisia raportointeja rahojen käytöstä.
– Kun jokainen rahoittaja laskee asioita vähän eri tavalla, yliopistoissa joudutaan tekemään moninkertainen työ näissä raportoinneissa. Tästä päästäisiin eroon, jos eri rahoitusinstituutiot sopisivat keskenään yhteisistä raportointikäytännöistä.
Ja sitten tulee kova väite. Sovalan mielestä yliopistojen valtionrahoituksen leikkaukset olisi kurottavissa lähivuosina umpeen, jos yliopistot tehostaisivat hallinnoistaan kaiken voitavansa. Keskittäisivät vaikkapa alkajaisiksi kaikki hallintonsa Certia Oy:hyn.
– Jos rahoituksen putoaminen välillä 2015–2016 on noin neljä prosenttia, ei sitä hallinnosta ehkä heti saada, mutta aika nopeasti kuitenkin.
Sovalan mielestä hallituksen koulutusleikkaukset eivät ”pakota yliopistoja irtisanomaan ketään”. Ainakaan välittömästi. Hän huomauttaa, että yliopistoilla on oma taloutensa ja itsenäinen toimivaltansa tähän liittyen.
– Reagoidaanko näihin leikkauksiin viikoissa, kuukausissa vai vuosissa, on aina valintakysymys. Tietysti pitkällä aikavälillä henkilöstöä joudutaan varmaankin vähentämään.
Sovala peräänkuuluttaa myös suhteellisuutta yliopistojen valtionrahoituksen leikkauksiin:
– Kun katsoo näitä käyriä, leikkausten jälkeenkin tämä merkitsee paluuta vuoden 2009 tasolle yliopistojen rahoituksessa. Ja vaikka rahoitus laskee, jäämme yhä finanssikriisiä ylemmälle tasolle, vaikka bruttokansantuote on kuusi prosenttia pienempi kuin 2008.
