Maaseudun Tulevaisuus kertoo kuhmoislaisen, alle sataa hehtaaria viljelevän Matti Haikosen saaneen syksyllä erilaista postia maaseutuvirastolta. Ensin tuli ristiintarkastuslappu pinta-aloista ja seuraavaksi kirje pinta-alojen muuttumisesta.
Seuraava kirje oli ilmoitus tukien takaisinperinnästä. Pinta-alojen pienentymisen vuoksi Haikoselta peritään vuosilta 2007-2014 takaisin kolme euroa.
Takaisinperintäkirjeestä pyydetään vastinetta tammikuun loppuun mennessä. Haikonen kuitenkin aikoo maksaa ja siten hyväksyä rikkeen – jota hän ei tosin itse tehnyt.
Haikonen ihmettelee, eikö vastineen voisi tehdä joku, joka hänen pinta-alansa on määrännyt ja sitten itse muuttanut mieltään.
Työvoimaa tällaiseen
Maanviljelijä alkoi muistella virkamiesten syksyllä sanoneen, ettei tukia pysty maksamaan liian työn paljouden takia.
”Mavi (maaseutuvirasto) sai 600 000 euroa lisää, jotta pystyisi hoitamaan työnsä. Ja sitten sitä aikaa ja työvoimaa käytetään tällaiseen”, Matti Haikonen toteaa.
Hän arvioi kolmen euron perintäprosessin maksaneen hallinnolle tuhansia euroja.
”Lohkojen pinta-alat ovat maanviljelijän vastuulla, mutta todellisuudessa hallinto määrää alat. Itse määräävät, itse muuttavat määräämäänsä ja sitten sanktioivat maanviljelijää”.
”Kuinka kauan tahkoa pyöritetään ennen kuin huomataan, ettei siinä ole kiveä?”, hän kysyy.
Haikosen tilalla tarkastettiin yhtenä syksynä samat asiat kolmeen kertaan. Mitään muuta tukiseuraamusta kuin kolmen euron lappu hän ei kuitenkaan ole eläissään saanut.
Mavin jatkotoimenpideyksikön johtaja Riitta Tevaniemi sanoo MT:ssa, että virheellisesti maksettejun tukien takaisinperinnän alaraja on kolme euroa. Uusien tukien kohdalla tarkoitus on nostaa alaraja sataan euroon.
