Kittilän kunnanvaltuusto irtisanoi marraskuussa kunnanjohtajansa Anna Mäkelän luottamuspulan vuoksi. Potkut saattavat oikeuskäsittelyn seurauksena peruuntua ja Mäkelä palata virkaansa, mutta luottamushenkilöiden ja virkamiesten välien korjaantuminen kestää pitkään.
Mäkelän tapaus ei ole ainutlaatuinen. Kunnanjohtajia irtisanotaan silloin tällöin, jopa usein, ja irtisanomiseen tähtääviä prosesseja aloitetaan vielä useammin.
Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan 24 kunnassa tehtiin vuosina 2005–2013 virallinen aloite kunnanjohtajan irtisanomiseksi. Mukana ovat vain ne tapaukset, joissa valtuusto alkoi valmistella irtisanomista epäluottamuksen vuoksi.
Viisi kunnanjohtajaa irtisanottiin, viisi päätti itse lähteä, loput tapaukset raukesivat.
Virallisen epäluottamuksen lisäksi on olemassa myös epävirallista, kuten lehdistökirjoittelua, bloggaamista, purkauksia sosiaalisessa mediassa ja arkipäiväistä kapuloiden heittelyä rattaisiin. Tarkkaa tietoa tapausten lukumäärästä ei ole, mutta Kuntaliitossa arvioidaan, että ne ovat viime vuosina lisääntyneet.
Joitakin selvityksiä on tehty. Ilomantsin entinen kunnanjohtaja Pekka Matvejeff laski pro gradu -työssään, että 1993–2006 yli viisikymmentä kunnanjohtajaa sai potkut tai erosi itse luottamuspuolan vuoksi. Sekin saattaa olla alakanttiin, koska kaikki tapaukset eivät päädy julkisuuteen.
Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä on väitöstutkimuksessaan päätynyt samansuuntaisiin lukemiin. Hänen mukaansa vuosina 1990–2010 oli noin 80 erottamistapausta.
Rahapula ratkaisee
Kittilässä irtisanomisen takana on kiista kunnan osittain omistamasta hissiyhtiöstä, jonka johtajaa epäillään monista rikoksista. Ja kuten monesti, irtisanomisen todelliset ja viralliset syyt näyttävät eroavan toisistaan.
Tapaus on paisunut massiiviseksi, ja laajat poliisitutkinnat tekevät siitä ainutlaatuisen.
Kuitenkin ainakin kolmella mittarilla mitattuna Kittilä on tyypillinen luottamuspulakunta: asukkaita on alle 10 000, keskusta on suurin puolue ja perussuomalaiset saivat vaalivoiton 2012.
Kuntaliiton tilastoista ei voi suoraan päätellä, että juuri keskustavetoisissa kunnissa olisi erityisen huono luottamusjohto tai huonot kunnanjohtajat. Pikemminkin asia liittyy siihen, että keskusta on valtapuolue pienissä kunnissa, jotka taas usein kamppailevat talousvaikeuksien kanssa.
– Eniten luottamuspulaan vaikuttaa kuntien vaikea tilanne, sanoo Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kaija Majoinen.
Kun kunta kärsii rahapulasta, syntisäkkiä etsitään usein kunnanjohtajasta, vaikka tämä ei mahtaisi asialle mitään. Kuntaorganisaatioiden dynamiikka toimii yleensä tällä tavoin.
Asian toinen puoli on, että usein kunnanjohtajaan kohdistuu jopa ”messiaanisia” odotuksia, kuten Matvejeff toteaa. Kun odotukset eivät täyty, pettymys purkautuu epäluottamuksena.
Lapin yliopiston tutkija Jaana Leinonen toteaa väitöskirjassaan, että kuntapäättäjiä ohjaavat usein myös tiedostamattomat käyttäytymismallit, impulsiiviset reaktiot ja piintyneet tavat. Tämä tekee kunnanjohtamisen ”areenasta” arvaamattoman. Hyvä johtaja tarvitsee useita taitoja menestyäkseen.
– Liikkumavara rakentuu esimerkiksi oman ammattitaidon ja osaamisen kautta, sekä poliittista älykkyyttä soveltamalla, Leinonen kirjoittaa.
Jytkyn seuraukset
Majoinen puhuu myös viime vuosina tapahtuneesta poliittisen kulttuurin muutoksesta, joka on monien luottamuspulatapausten takana. Muutos tarkoittaa muun muassa poliittisten voimasuhteiden heilahteluita, uusien valtuutettujen kokemattomuutta ja yhden asian liikkeiden yleistymistä.
– Kansanomaisesti voi puhua herravihasta, hän sanoo.
Majoinen ei mainitse tässä yhteydessä yhtään puoluetta. Kuntaliiton selvityksen perusteella voi kuitenkin päätellä jotain.
Tavallisesti aloitteita kunnanjohtajan irtisanomiseksi tehdään vuosittain nollasta kahteen, ja joskus luku nousee viiteen. Kuitenkin vuonna 2013 tapauksia oli peräti seitsemän.
Ne osuvat samaan vuoteen, jolloin kuntajytkyn valtuustoihin nostamat perussuomalaiset aloittivat valtuustotyönsä. Näistä seitsemästä tapauksesta kolmessa perussuomalaiset nostivatkin osuuttaan valtuustossa merkittävästi.
Sopimus auttaa
Kuntalain muutoksen jälkeen 1993 kunnanjohtaja on voitu irtisanoa pelkän luottamuspulan vuoksi. Nyt kuntalakiin ollaan tuomassa johtajasopimusta, jonka lukuisat kunnat ja kunnanjohtajat tekevät jo nykyisin.
Johtajasopimuksessa määritellään erokorvaus. Sitäkin tärkeämpää on, että siinä sovitaan kunnanjohtajien ja luottamushenkilöiden työn- ja vastuidenjaosta. Majoisen mukaan sopimuksilla on ollut iso merkitys.
– Ilman sopimuksia luottamuspulatapauksia olisi varmasti enemmän.
Uhkailu lisääntyy
Monia kunnanjohtajia uhkaillaan. Esimerkiksi Enontekiöllä päihtynyt mies kävi kaksi vuotta sitten pikkujouluissa käsiksi kunnanjohtaja Mikko Kärnään ja uhkasi tappaa tämän. Toisinaan uhkailu ulottuu perheenjäseniin.
Majoisen mukaan huolestuttavaa on, että uhkailut ovat lisääntymään päin.
– Tuntuma on, että se on tätä päivää.
Hän korostaa, että jos kunta aikoo houkutella hyviä kunnanjohtajia ja virkamiehiä, sen täytyy olla hyvä työnantaja. Pienissä kunnissa hakijamäärät vapaiden kunnanjohtajien paikkoihin ovatkin vähentyneet tällä vuosituhannella.
Majoinen uskoo silti, että tehtävät pysyvät houkuttelevina.
– Kunnanjohtaja tekee tärkeää työtä näköalapaikalla, ja työn tulokset näkyvät, hän perustelee.
