Terhi Honkola sovelsi väitöstutkimuksessaan biologian menetelmiä ja teorioita kieliaineistoon ja kielten erkaantumisen tutkimiseen.
Hän testasi viimeisen vuosikymmenen aikana enenevissä määrin kielentutkimukseen tulleiden biologisten menetelmien ja teorioiden toimivuutta uralilaisten kielten ja suomen kielen murteiden tutkimuksessa sekä selvitti kielten erkaantumisen taustoja biologisesta näkökulmasta.
Honkolan tutkimuksen mukaan ympäristöerot ja muutokset elinoloissa voivat vaikuttaa kielten erkaantumiseen vastaavalla tavalla, kuin ne voivat aiheuttaa populaatioiden ja lajien erkaantumisia.
‒ Ympäristötekijöiden yhteys kielten erkaantumiseen voi äkkiseltään tuntua kaukaa haetulta. Kuitenkin jos ympäristöolot ja maantieteellinen etäisyys voivat vaikuttaa muiden lajien populaatioiden erkaantumiseen, miksi eivät myös erillisten puhujapopulaatioiden muotoutumiseen, Honkola toteaa väitöstiedotteessaan.
Muuttoliikkeet ja erilaiset elinkeinot eriyttävät kieliä
Honkolan tutkimus perehtyi ensimmäistä kertaa kielten erkaantumiseen ihmisen ekologian näkökulmasta. Hän selvitti, mikä erottaa puhujapopulaatioita toisistaan ja antaa mahdollisuuden kielten erilliskehitykselle.
‒ Muutokset ympäristöoloissa voivat aiheuttaa muuttoliikkeitä ja vaihtelua puhujapopulaation koossa. Lisäksi erilaisiin ympäristöoloihin voidaan mukautua erilaisin kulttuurisin sopeumin, kuten erilaisten elinkeinojen avulla. Erilaisten ympäristöjen erilaiset elinkeinot voivat siis toimia puhujapopulaatioita erkaannuttavana tekijänä, kun tietynlainen opittu elinkeino ei olekaan käyttökelpoinen toisenlaisessa ympäristössä. Tällöin ryhmien välinen kontakti voi vähentyä, jonka vuoksi ryhmien kielet voivat alkaa eriytyä toisistaan, hän sanoo.
Honkola kertoo, että uralilaisia kieliä ja suomen kielen murteita on tutkittu paljon perinteisin menetelmin. Tutkimuksen mukaan biologiset menetelmät sopivat myös kieliaineistojen analysointiin, sillä laskennallisesti saadut tulokset eivät merkittävästi poikenneet perinteisistä näkemyksistä.
‒ Oli rohkaisevaa havaita, että perinteisesti biologiassa käytetyt laskennalliset menetelmät toimivat myös kieliaineiston tutkimiseen. Tämä mahdollistaa suurten aineistojen objektiivisen analysoinnin sekä uudenlaisten näkökulmien ottamisen kielentutkimukseen.
FM Terhi Honkolan väitöskirja Macro- and microevolution of languages: exploring linguistic divergence with approaches from evolutionary biology tarkastetaan perjantaina 12. helmikuuta Turun yliopistossa.
