Keskustan äänenkannattajan, Suomenmaa-lehden analyysin mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini nousee uuden hallituksen valtiovarainministeriksi, mikäli hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.) onnistuu hitsaamaan eduskunnan kaksi suurinta puoluetta uuden hallituksen rungoksi.
Sipilä piti tänään maanantaina aamulla tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi käyttävänsä koko maanantaipäivän neuvotellakseen perussuomalaisten kanssa hallituskysymyksistä. Kummastakin puolueesta on kymmenkunta henkilöä, jotka ratkovat työryhmissä keskustan ja perussuomaisten näkemyseroja.
Kun Sipilältä kysyttiin, onko hallitus nyt rakentumassa keskustan ja perussuomalaisten varaan, Sipilä vastasi, että ”vaalin tulos on sellainen, että tämä täytyy nyt huolella käydä läpi”. Perussuomalaisten vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin herättivät myös eniten lisäkysymyksiä.
Sipilän mukaan suurin haaste on talouden surkea tilanne ja siihen yhteisten keinojen löytäminen. Erityisesti säästökohteista ja verotuksen isoista linjoista on päästävä sopimukseen.
Sopeutuksen kokoluokasta yhteisymmärrys
Sopeutuksen kokoluokasta tai säästöjen jaksotuksesta ei näytä olevan keskustan ja perussuomalaisten välillä suurta näkemyseroa. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä lisävelkaantuminen on lopettava 6–7 vuoden kuluessa. Perussuomalaiset on tästä samaa mieltä. Perussuomalaisten mielestä sopeutuksen toteuttaminen vaatii 6–7 vuotta.
Keskustan mielestä alkaneella vaalikaudella valtiontalouteen on tehtävä arviolta noin 2–3 miljardin euron nettosäästöt. Perussuomalaiset on tästäkin samaa mieltä.
Kummankin näkemys valtiontalouden sopeutustarpeesta eroaa valtiovarainministeriön arvioimasta sopeutustarpeesta. Valtiovarainministeriön virkamiesten mukaan valtiontalouteen on tehtävä vaalikauden aikana neljän miljardin euron sopeutus, jotta velkaantuminen saadaan taitettua.
Perussuomalaisten säästölista olematon
Keskustan ja perussuomalaisten erot koskevatkin sopeutuksen kokoluokan sijaan säästölistoja. Perussuomalaisten hallitustunnustelijalle toimittama lista talouden sopeutuskeinoista oli lyhyt. Perussuomalaisten mielestä keskeisiä sopeutuskeinoja ovat ”rohkeat rakenteelliset uudistukset sekä taloutemme ja työllisyytemme saaminen takaisin kasvu-uralle”.
Lisäksi perussuomalaisten mielestä tarvitaan leikkauksia, jotka on aloitettava maasta ulos virtaavista rahavirroista ja mm. tuulivoiman syöttötariffeista ja puoluetuesta. Muuta perussuomalaisten listassa ei ollut. Perussuomalaiset ei esittänyt, kuinka paljon säästöjä näillä toimilla olisi saatavissa aikaiseksi. Selvää kuitenkin on, ettei niillä saada kasaa miljardien säästöjä.
Keskusta sen sijaan on listannut vastauksessaan kahden miljardin euron edestä säästökohteita. Miljardin euron säästö vaalikauden loppuun mennessä saadaan jättämällä tekemättä budjettiperusteiset indeksikorotukset. Valtionhallinnon eri yksiköistä leikataan 300 miljoonaa euroa ja elinkeinoelämän tuista 300 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella säästetään valtion budjettimenoista 200 miljoonan euroa. Kehitysyhteistyövaroista tai vaihtoehtoisesti edustusverkostosta säästetään 200 miljoonaa euroa.
Keskusta on valmis lisäämään menoja 300 miljoonalla eurolla, jotka kohdistetaan puolustusvoimiin, omaishoidontukeen, sotaveteraaneihin, takuueläkkeeseen, lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotipalveluihin.
Näitä leikkauslistoja keskustan ja perussuomalaisten neuvottelijat sovittanevat nyt yhteen. Ainoa yhteinen leikkauskohde näyttäisi olevan kehitysyhteistyövarat.
Kokonaisveroastetta ei haluta nostaa
Verotuksen kokonaistason osalta ei ole erimielisyyttä. Keskusta ilmoittaa hyväksyvänsä linjauksen, ettei kokonaisveroaste saa nousta. Myös perussuomalaisten mielestä, että veronkiristysten tie on käyty loppuun.
Perussuomalaiset ehdottaa verotukseen muutoksia, ilman että kokonaisveroaste nousee. Perussuomalaisten mielestä autoiluun kohdistuvaa verotusta on alennettava. Pieni- ja keskituloisten tuloverotusta on alennettava, niin että 1 000 euron kuukausitulot ovat verovapaita. Lisäksi perussuomalaiset on valmiit korottamaan suurituloisten tuloverotusta. Varallisuusvero on palautettava. Perussuomalaiset ei hyväksy ruoan tai lääkkeiden alv:n korottamista. Energiaverotusta on alennettava. Työllistäville kasvuyrityksille otetaan käyttöön Viron veromallin kaltainen kannustin. Arvonlisäverovelvollisen liiketoiminnan alarajaa korotetaan 20 000 merkkiin ja huojennusalue 40 000 euroon. Lisäksi Yle-veroa alennetaan.
Veromuutosten lista on pitkä, mutta perussuomalaiset ei ole esittänyt, minkälaisia euromääräisiä vaikutuksia toimenpiteillä olisi.
Veromuutoslinjauksissa ei juurikaan yhteistä
Keskustan mielestä maltillisen palkkaratkaisun vastineeksi voidaan työtulojen verotusta keventää korottamalla työtulovähennystä. Keskustan haluaa kohdentaa kevennyksen erityisesti pieni- ja keskituloisille. Kohdennuksesta pieni- ja keskituloisille ei ole erimielisyyttä perussuomalaisten kanssa.
Muita keskustan eduskuntaryhmän esittämiä verotusta keventäviä toimenpiteitä ovat yrittäjävähennys (120 miljoonaa euroa), jakamattoman voiton varausjärjestelmä (75 miljoonaa euroa), omaisuuden luovutuksessa syntynyt tappio vähennyskelpoiseksi pääomatuloista (10 miljoonaa euroa), perintö- ja lahjaveron kevennys (65 miljoonaa euroa), pörssiyhtiöiden osinkojen verovapaus 1 000 euroon saakka (60 miljoonaa euroa) sekä ikäihmisten terveydenhoitopalvelut kotitalousvähennyksen piiriin sekä yksinelävien kotitalousvähennyksen parantaminen (20 miljoonaa euroa).
Veronkevennysten rahoittamiseksi keskustan eduskuntaryhmä on valmis tiivistämään yritysveropohjaa yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Se tarkoittaa verovähennysoikeuksien ja muiden verotukien poistamista. Tuloverotukseen liittyviä verovähennysoikeuksia keskusta rajaisi yhteensä 250 miljoonalla eurolla. Ympäristöverotuksen veropohjaa laajennetaan ja korotetaan verotasoja, kuten kivihiilen erityistä lisäveroa, jätteiden verotusta ja jätteiden polton verottamista. Lisäksi keskustan eduskuntaryhmä haluaa korottaa tupakkaveroa.
Muuta yhteistä keskustan ja perussuomalaisten verolinjauksissa ei ole kuin mahdollisten veronkevennysten kohdentaminen pieni- ja keskituloisille.