Verkkouutiset

Kela antoi ristiriitaisia neuvoja kämppäkavereina asuville naisille ja miehille – Näin Kelasta vastataan

Samassa asunnossa asuvat mies ja nainen elävät Kelan silmin oletuksellisesti avoliitossa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Opiskelija Kerkko Rasilainen kirjoitti aiemmin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan saaneensa Kelasta hämmentävästi kaksi eri vastausta siihen, miten vuokralla samassa asunnossa asuvat mies ja nainen voivat todistaa, etteivät elä parisuhteessa ja kuuluvat näin eri ruokakuntiin. Kela myöntää yleisen asumistuen ruokakunnalle sen jäsenten tulojen perusteella, ja mies ja nainen kuuluvat oletuksellisesti samaan ruokakuntaan.

Rasilainen kertoo saaneensa Kelasta aluksi vastauksen, että mies ja nainen katsotaan aina samaan ruokakuntaan kuuluviksi. Toisella kerralla kysyessään hänelle kuitenkin kerrottiin, että kun naisella ja miehellä on erilliset vuokrasopimukset ja he eivät elä parisuhteessa, tulee Kelaan toimittaa asiasta selvitys. Yksiselitteistä vastausta siihen, millainen selvitys vaaditaan, ei Kelasta kuitenkaan kerrottu.

Kelan suunnittelija Mirja Peltonen vastaa Rasilaiselle HS:n mielipidekirjoituksessaan, että opiskelijoihin sovelletaan samoja yleisen asumistuen periaatteita kuin muihinkin.

”Jos asukkailla on erilliset vuokrasopimukset, he kuuluvat eri ruokakuntiin, jos he eivät ole avio- tai avopuolisoita tai lähisukulaisia eivätkä he ole vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta. Jos siis kimppakämpässä asuvilla on erilliset vuokrasopimukset, Kelan tulee ennen asumistuen myöntämistä selvittää, onko kyseessä kimppakämppä vai avoliitto. Näissä tilanteissa hakijan kannattaa jo asumistukihakemuksessaan kertoa asumisolosuhteensa”, Peltonen ohjeistaa.

Hänen mukaansa Kela tekee arvion siitä, onko kyseessä avoliitto vai kimppakämppä. Avoliiton selvittämisestä on yhteinen valtakunnallinen ohjeistus. Arvio tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja jokainen tapaus harkitaan erikseen. Tarvittaessa hakijalta pyydetään lisäselvityksiä Peltosen mukaan.

Koska Kelalla ei ole selvityksen tekemiseen yksiselitteistä ohjetta, on Rasilaisen mielestä pelkona, että selvityksen riittävyys on kiinni kulloinkin asiaa käsittelevästä virkailijasta.

”Arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa yhteen muuton syihin, asukkaiden ikään, asunnon kokoon, asumisen kestoon ja siihen, ovatko asukkaat asuneet aikaisemmin yhdessä. Kyse on kokonaisharkinnasta. Mitään yhtä tiettyä kriteeriä, joka yksistään ratkaisisi avoliiton olemassaolon, ei ole olemassa”, Peltonen sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)