Kelan asiakkaille lähettämissä kirjeissä on perinteisesti ollut vastauslähetyskuori tai ohje, miten voi vastata Kelalle käyttämällä vastauslähetystunnusta.
Jos henkilö- ja työnantaja-asiakas lähettää perinteistä postia Kelaan, hän voi käyttää enää vain muutamissa etuuksissa ja tilanteissa vastauslähetystunnuksia tai kirjekuoria, joissa on vastauslähetystunnus.
– Myös Kelalle on asetettu säästövelvoitteita, ja tämä on yksi keino vähentää kulujamme. Arvioimme, että luopumalla pelkästään vastauslähetystunnuksista säästämme 860 000 euroa vuonna 2016, kertoo etuusjohtaja Anne Neimala.
Kelaan voi edelleen lähettää postitse hakemuksia ja liitteitä maksamalla itse postituskulut.
Neimalan mukaan henkilöasiakkailla on vaihtoehtoisia tapoja hakea etuuksia ja toimittaa tarvittavat liitteet Kelaan.
– Useimpia etuuksia voi hakea verkkoasiointipalvelustamme. Palvelussa voi lähettää liitteitä myös hakemuksiin, joita sen kautta ei vielä voi hakea. Verkossa tehdyt hakemukset ovat liitteineen heti järjestelmissämme sisällä, ja siten asiakas saa päätöksen nopeammin, hän sanoo.
– Kannustamme asiakkaita käyttämään verkkoasiointipalveluamme myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Laajennamme koko ajan myös suullista asiointia Kelassa. Tietyissä etuuksissa pelkkä puhelinsoitto palvelunumeroon riittää.
Erityistä tukea tarvitsevat Kelan asiakkaat saavat tarvitessaan edelleen vastauskuoria käyttöönsä.
Työttömyysturva liittyy asiakkaan perustoimeentuloon, ja siksi työttömyysajan ilmoittamisessa vastauslähetystunnus säilyy seuraavaa työttömyyspäivärahan hakua varten. Ilmoituksen voi toki tehdä nopeasti verkkoasiointipalvelussa, ja se on heti perillä.
Vastauslähetystunnus poistuu myös työnantaja-asiakkaille lähtevistä kirjeistä, ja yritykset maksavat itse postimaksunsa. Ainut poikkeus on työnantajan sairauspäivärahahakemus työntekijän sairausajalta, koska työnantaja-asiakas ei voi lähettää hakemuksen liitteitä vielä verkkohakemuksen yhteydessä.
