Kelassa on vertailtu yksityisen hammashoidon Kela-korvausten saajia kunnittain. Tarkasteluun on otettu mukaan yleisimpien hammashoidon toimenpiteiden keskimääräiset hinnat ja niiden muutos.
Tarkastelussa on verrattu vuoden 2014 ensimmäistä kuutta kuukautta vuoden 2016 ensimmäiseen kuuteen kuukauteen.
Hammashoidon Kela-korvauksia on leikattu vuosien 2015 ja 2016 alussa. Korvausten määrä puolitettiin 120 miljoonasta 60 miljoonaan euroon.
Kelan tilastojen mukaan yksityisen hammashoidon Kela-korvausten määrä on vähentynyt merkittävästi esimerkiksi Porissa (-15 %), Keravalla (-12 %) ja Lappeenrannassa (-10 %).
Suurista kaupungeista tamperelaiset (-8 %) ja turkulaiset (-6 %) olivat vähentäneet palvelujen käyttöä eniten.
Helsinkiläiset ja espoolaiset olivat jatkaneet yksityisten hammaslääkäripalveluiden käyttöä lähes entiseen malliin. Laskua heidän käytössään oli kolmisen prosenttia. Koko maassa yksityisen hammashoidon saajien määrä laski nelisen prosenttia.
Kelan tilastojen perusteella muutos ei ole dramaattinen.
– Suhteellisesti suunta on kuitenkin ikävä, koska hammashoidon patoutunut tarve kasvaa. Kuten tiedämme, väkemme vanhenee, ja myös hammashoitoa tarvitsevien vanhusten määrä lisääntyy, Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola ja Kelan tilastojen pääsuunnittelijat Petri Ropponen ja Timo Partio kirjoittavat Kelan tutkimusblogissa.
Heidän mukaansa pika-analyysin perusteella näyttää siltä, että yksityisen hammashoidon hinnat ovat kohonneet maltillisemmin kuin aikaisempina vuosina.
Joissakin kunnissa hintojen nousu jää kahteen tai kolmeen prosenttiin kahden vuoden aikana. Yleisempien toimenpiteiden kohdalla erityisesti helsinkiläisten maksamat hinnat ovat nousseet huomattavasti vähemmän verrattuna koko maahan.
Kuntalaisten maksamissa hinnoissa on edelleen suuria eroja. Hintoja voi tarkastella kunnittain blogikirjoitukseen upotetusta kartasta.
Sote-uudistuksen valinnanvapauskaavailuissa hammashoidon kohtalo on vielä auki.
– Se onkin yksi vaikeimmista rasteista. Hampaiden korjautus ei ole halpaa, ja julkista rahaa näyttää olevan käytettävissä siihen entistä vähemmän. Kansalainen saa varmasti valita jatkossa omalla rahallaan, mitä hammashoidon palveluita haluaa. Sen sijaan julkisen järjestelmän liikkumavara voi supistua entisestään, blogin kirjoittajat epäilevät.
