Kehitysvammaisten tukiliitto muistuttaa, että jokaisen palveluita koskevan päätöksen kohteena on ihminen. Kehitysvammaista ihmistä ei saa siirtää kuin pelinappulaa.
Kunta kilpailutti kehitysvammaisten asumisyksikön palvelut säästösyistä. Käytännössä palveluita vähennettiin niin paljon, että jotkut asukkaat joutuivat tahtonsa vastaisesti muuttamaan toiseen yksikköön, kauas kotikulmiltaan kunnan keskustasta. Muutos tuotti asukkaille ahdistusta ja elämänhallinnan haasteita. Aiemmin päivätoiminta- ja asiointimatkat tehtiin kävellen. Nyt ne on tehtävä kuljetuspalveluiden turvin.
Kehitysvammaisten Tukiliitto mukaan esimerkki on tavallinen tarina suomalaisesta kunnasta.
Liitto sanoo tiedotteessaan olevansa huolissaan kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien polkemisesta tehokkuusajattelun nimissä.
– Pakkomuutot ovat lisääntyneet merkittävästi kilpailutusten ja kuntien toiminnan tehostamispyrkimysten vuoksi.
Pakkomuutosta on kyse, kun kunta yksipuolisesti ja vastoin henkilön etua tai omaa tahtoa, kuulematta asianosaista itseään ja hänen läheisiään, valmistelee muuttoa ja päättää siitä.
– Pakkomuutot rikkovat perus- ja ihmisoikeuksia – esimerkiksi eduskunnan keväällä hyväksymää YK:n vammaissopimusta – sekä myös tavallisen lainsäädännön kuten sosiaalihuollon asiakaslain, hallintolain ja kuntalain säännöksiä, Tukiliitto muistuttaa.
Tukiliitto huomauttaa, että kun kehitysvammaisen koti muuttuu, se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hänen elämäänsä.
– Hänen on vaikea ymmärtää muuton syitä ja siirtää aiemmin oppimiaan taitoja uuteen ympäristöön. Pakkomuutto rikkoo luottamukselliset ihmissuhteet ja turvallisuudentunteen. Tuttu ja turvallinen ympäristö ja tutut työntekijät ovat erityisen tärkeitä henkilölle, jolla ei ole toimivaa kommunikointikeinoa.
Kehitysvammaisten tukiliiton mukaan kuntien päätökset johtavat helposti näennäissäästöihin, kun muutoista aiheutuu lisätuen tarvetta tai tarvetta korjaaville toimenpiteille.
