– Suomi on ollut mukana Afganistanissa vuodesta 2002 ja jatkosta on sovittu kumppanuussopimuksen kautta vuoteen 2024 saakka. Kuluneen 12 vuoden aikana ihmisoikeus- ja naisten ja lasten tilanne on parantunut lähtötilanteeseen verrattuna, totesi kansanedustaja Sari Palm kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa.
Eduskunta keskusteli keskiviikkona valtioneuvoston selonteosta Afganistanin tilanteesta ja Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon.
– Suomi osallistuu Afganistanin yhteiskunnan vakauttamiseen niin budjettirahoituksen, kansallisten prioriteettiohjelmien, kansalaisjärjestöjen ja humanitaarisen avun kautta. Tulevaisuuteen jatkuvassa avustustyössä on ihmisoikeuksien, naisten oikeuksien, tasa-arvon, hyvän hallinnon ja korruption vastaisen työn toteutuminen oltava jatkuvan arvioinnin kohteena. Unohtaa ei pidä lasten asemaa; lapset ovat epävakaissa oloissa haavoittuvin kansanosa, kansakunnan muisti ja tunne, Sari Palm sanoi.
Palm arveli, että operaation luonne Afganistanissa muuttuu turvallisuusvastuun painopisteen siirtyessä afgaaneille. Hän korosti, että suomalaisten työntekijöiden henkilökohtaisesta turvallisuudesta uudessa tilanteessa on pidettävä huolta niin sotilas-, siviili- kuin kansalaisyhteisöjen puolella työskentelevien osalta.
Pelkkä varallaolo ei ole joukkojen peruste
– EU:n taisteluosaston tarkoitus on lisätä keinovalikoimaa EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustusvalikoimassa. Ajatus taisteluosastoista nopeana, itsenäisenä joukkona, joka voisi tarvittaessa reagoida nopeastikin kriisitilanteessa, on hyvä ajatus, mutta käytännön asetelma ei ole toimiva.
Palmin mukaan EU:n nopean toiminnan joukkojen toimintamahdollisuuksia pitää kehittää.
– Pelkkä varallaolo ei pitkässä juoksussa ole peruste joukkojen tarpeelle. Päätösprosessia tulee kehittää niin, että tarvittaessa käyttömahdollisuus on todellinen, yksimielisen päätöksen saaminen nopeahkolla aikataululla mahdollista, Palm totesi.
