Väli-Suomen Median Sunnuntaisuomalaisen mukaan rikoskäsittelyn hitaus viivästyttää hoidon aloittamista monissa tapauksissa, joissa on kyse lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Esitutkinnan viivästyminen saattaa aiheuttaa lisävahinkoja uhrille ja hänen perheelleen, sillä hitaus heijastuu myös hoitoketjuun.
Käsittelyajat venyvät keskimäärin peräti 30 kuukauteen rikoksen tekopäivästä käräjäoikeuden ratkaisuun. Tilastokeskuksen vertailussa pitempiä käsittelyaikoja ilmenee vain erilaisissa petosasioissa. Esimerkiksi murhissa ja ryöstöissä käsittely kestää yleensä 9-12 kuukautta.
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rikostutkimus on hidasta, sillä Suomessa on pulaa erikoissyyttäjistä. Syyttäjiä on Suomessa kaikkiaan 340, heistä erikoissyyttäjiä on 52. Resurssipula on viety toistuvasti Valtakunnansyyttäjänviraston ja oikeusministeriön tietoon.
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on vain yksi esimerkki rikollisuudesta, joka kuuluu erikoissyyttäjien hoidettavaksi. Erikoisosaamista tarvitaan yhä enemmän, koska myös rikollisuus on muuttunut monimutkaisemmaksi.
– Tarve erikoistua on ilmeinen kansainvälistymisen, tietoteknisen kehityksen ja järjestäytyneen rikollisuuden vahvistumisen vuoksi. Toisaalta tarvitsemme kipeästi myös kokeneita moniosaajia, joiden hoidettavaksi voi antaa lähes jutun kuin jutun.
