Yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista seuraa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua ainakin silloin tällöin. Jäljelle jäävästä kolmanneksesta yli puolet kertoo olevansa kiinnostunut uudistuksesta, vaikka ei sen etenemistä aktiivisesti seuraakaan.
Täysin välinpitämättömästi uudistukseen suhtautuvien määrä näyttää kyselyn perusteella olevan melko pieni eli 11,3 prosenttia.
Vastaajat suhtautuvat uudistukseen kriittisesti. Uudistusta hyvänä ja huonona pitävät vastaukset jakautuivat melko tasaisesti – vaikutus riippuu hyvin monista vastaajan taustatekijöistä ja näkökulmasta.
Suurimmat huolet liittyvät uudistuksen päätavoitteisiin eli palvelujen kustannuksiin ja yhdenvertaiseen saatavuuteen sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen. Sen sijaan palvelujen laadun ja asiakasnäkökulman odotetaan paranevan ainakin jonkin verran.
Elämäntilanteella ja koulutuksella on merkittävä vaikutus siihen, miten uudistus koetaan ja tunnetaan.
Alle 25-vuotiaat vastaajat ovat vähiten kiinnostuneita uudistuksesta. Vastaavasti vanhempi ikäluokka näkee uudistuksen kielteisimmässä valossa. Korkeammin koulutetut taas uskovat uudistuksen vaikuttavan myönteisesti palveluihin, kustannuksiin ja hyvinvointieroihin.
Suhtautumisessa uudistuksen tavoitteisiin ei näyttäisi olevan merkittäviä alueellisia eroja.
Aivan erityinen ryhmä ovat yrittäjät, jotka uskovat uudistuksen vaikuttavan kaikkein myönteisimmin. Työttömät ja eläkeläiset uskovat uudistuksen vaikuttavan palveluihin kielteisesti. Opiskelijat ovat epävarmimpia uudistuksen vaikutuksista.
Kansalaiskyselyyn vastasi huhtikuussa 2017 yli 1000 suomalaista. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet ovat avautuneet ihmisille. Kyselyn toteutti MDI:n johtama konsortio osana valtioneuvoston kanslian rahoittamaa tutkimus- ja selvityshanketta.
