Verkkouutiset

Nato-kansanäänestyksessä riski: ”Ulkopolitiikan johdolla oltava kaikki kortit käytettävissään”

Kansanedustaja Ilkka Kanervan mielestä kansanäänestyksen suurin riski liittyy sen hitauteen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen ei pidä sitoa käsiään lukkiutumalla kansanäänestykseen mahdollisen Natoon liittymisen yhteydessä, painottaa kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).

– Hallitusohjelman mukaan meillä ylläpidetään mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Olisi erikoista lyödä lukkoon tähän liittyvä päätöksentekomalli. Suomella täytyy olla kaikissa tilanteissa paitsi mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä, myöskin tarvittaessa päättää, millä päätöksentekoprosessilla se päätös tultaisiin tekemään, Kanerva korostaa.

Kanervan mielestä kansanäänestykseen sitoutuminen olisi epäviisasta, koska emme tiedä, minkälaisessa tilanteessa mahdollinen Nato-päätös joskus jouduttaisiin tekemään.

– Suomen ulkopolitiikan johdolla pitää olla kaikki kortit käytettävissään kaikissa mahdollisissa tilanteissa, Kanerva näkee asian.

Kanervan mielestä Nato-kansanäänestyksen keskeisin riski liittyy siihen, että se ei ole kovin nopea, tehokas ja ketterä päätöksentekomalli.

– Jos siihen mennään, voisi kansanomaisesti sanoa, että joskus voi olla, että se juna meni jo.

Kansankin mieli liikkeessä

Kanervan mielestä mahdollinen Nato-päätös olisi toki hyvä tehdä seesteisissä oloissa, ilman paineita. Tämä ei ole välttämättä kuitenkaan realismia:

– Siltä varalta ei kannata sitoa käsiään tässä asiassa nyt. Ehkä kansakin on alkanut sen sisäistää, että valtiojohdolla täytyy olla tässä asiassa selvä oma liikkumavara, Kanerva pohdiskelee viitaten heinäkuussa julkaistuihin gallupeihin.

MTV Uutisten ja Aamulehden heinäkuussa julkaistussa kyselyssä 47 prosenttia kansasta ei halunnut Nato-kansanäänestystä, kun taas 42 halusi. Ylen samana päivänä julkaisemassa kyselyssä taas 48 prosenttia halusi kansanäänestyksen Natosta ja 40 prosenttia ei.

Ylen puolentoista vuoden takaisessa kyselyssä kuitenkin vielä 63 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että neuvoa-antava kansanäänestys Natosta on järjestettävä, vaikka presidentti, hallitus ja eduskunnan enemmistö olisivat yksimielisiä jäsenyyden hakemisesta.

Kanerva arvioi monien muiden tapaan, että Britannian brexit-äänestyksellä on voinut olla vaikutusta suomalaisten näkemyksiin Nato-kansanäänestyksestä.

Monissa puolueissa on vaadittu toistaiseksi kuitenkin neuvoa-antavaa kansanäänestystä, jos Suomi joskus liittyisi Natoon. Kansanäänestystä kannattaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)