Antti Kaikkonen vaati Energiavirastoa ”velvoittamaan” Caruna Oy:tä ”oleellisesti pienentämään aikomiaan korotuksia”.
Energia-asioihin erikoistunut lakimies Heikki Vestman huomauttaa blogikirjoituksessaan, että eduskunnan vuonna 2013 säätämä laki estää Energiavirastoa puuttumasta sähköverkkoyhtiöiden hinnoitteluun.
– Kaikkonen on joko autuaan tietämätön säätämästään lainsäädännöstä tai sitten vierittää vastuutaan muille, Vestman kirjoittaa.
Eduskunta hyväksyi vuonna 2013 uuden sähkömarkkinalain sekä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvontalain. Siinä yhteydessä päätettiin sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelusta ja hinnoittelun valvonnasta.
– Lain mukaan Energiavirasto ei valvo yksittäisen tariffin tai sen korotuksen kohtuullisuutta tai kustannusvastaavuutta, vaan kokonaishinnoittelua, Vestman kirjoittaa.
Energiavirasto laskee neljän vuoden välein, onko sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelu sääntöjen mukaista. Jos yhtiö on perinyt ylihintaa, se on palautettava asiakkaille. Samassa yhteydessä päätettiin myös velvoittaa sähköverkkoyhtiöt parantamaan toimitusvarmuutta, mikä edellyttää investointeja.
Vestman ei ota kantaa, onko lainsäädännössä aukko, kun roimat korotukset jakelumaksuihin ”ovat ainakin jollain aikajänteellä mahdollisia”.
– [S]e on täysin lainsäätäjän vastuulla: Ilman nimenomaista normia Energiavirastolla ei nimittäin ole toimivaltaa puuttua yksittäisiin hinnankorotuksiin. Oikeusvaltiossa viranomainen ei voi toimia ilman eduskunnan säätämää lakia, Vestman kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että ratkaisu voisi olla katon säätämäinen jakelumaksun kertakorotukselle.
– Sen yhteensopivuus vuoden 2013 sähkömarkkinalainsäädännössä omaksutun valvontamallin kanssa olisi kuitenkin tarkoin selvitettävä. Taannehtivuuskieltokin astunee kuvaan jo päätettyjen hinnankorotusten osalta. Vakaata lainsäädäntöpolitiikkaa korotuskaton säätäminen ei ainakaan edustaisi, Vestman huomauttaa.
