Valtiovarainministeriö korjasi tämän vuoden kasvuennustettaan roimasti ylöspäin. Ministeriö ennustaa Suomen talouden yltävän tänä vuonna 2,4 prosentin kasvuun, kun vielä huhtikuun ennusteessa kasvuluvuksi arvioitiin vain 1,2 prosenttia. Vuonna 2018 kasvun arvioidaan olevan 1,6 prosenttia ja vuonna 2019 1,5 prosenttia.
Juhana Vartiainen toteaa, että uutista on odotettu hartaasti.
– Taloutemme on vihdoin kääntynyt kymmenen vuoden rämpimisen jälkeen vahvaan kasvuun ja olemme päässeet kiinni kansainväliseen noususuhdanteeseen. Kaikkea kunniaa ei hallitus voi tästä yksin ottaa, mutta uskallan väittää hallituksen toimien yhteisvaikutuksen olleen vahvasti positiivinen, hän sanoo tiedotteessaan.
VATT:n ylijohtajanakin toiminut taloustieteilijä Vartiainen arvioi, että kilpailukykysopimus työajan pidennyksineen on palauttanut kustannuskilpailukykyämme ja avittanut useat suomalaiset takaisin työn syrjään. Myös pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen määräaikaisesti, koeajan pidentäminen ja takaisinottovelvoitteen aikarajan lyhentäminen ovat osaltaan olleet tukemassa positiivista kehitystä ja kasvattamassa yritysten rekrytointihaluja.
Vartiainen muistuttaa silti, että suhdannekäänne yksistään lämmittää vain hetken. Talouskasvu vahvistaa julkista taloutta lähivuosina, mutta myönteinen suhdannetilanne ei ratkaise julkisen talouden rakenteellisia ongelmia.
– Vanheneva väestö ja vähenevä työvoima ovat kestämätön yhtälö hyvinvointipalveluiden rahoituksen kannalta. Siksi tarvitsemme edelleen kipeästi työn tarjontaa lisääviä rakennemuutoksia, kuten perhevapaauudistusta, paikallisen sopimisen edistämistä ja ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista. Ja meillä ei todellakaan ole aikaa hukattavaksi. Nousukausi on otollisinta aikaa tarjontauudistuksille, koska työtilaisuuksia on runsaasti, Vartiainen sanoo.
Vartiainen muistuttaa, että talouskasvua on kahdenlaista. Suhdannekasvulla tarkoitetaan talouden elpymistä eli talouden resurssien käyttöasteen kasvua lyhyellä aikavälillä. Potentiaalinen kasvu on puolestaan resurssien kasvua eli pitkän aikavälin trendikasvun vahvistumista.
– Potentiaalisen kasvun kiihdyttäminen edellyttää rakenneuudistuksia, kuten esimerkiksi teknologisen kehityksen edistämistä koulutusinvestoinneilla, joita hallitus teki puoliväliriihessä, tai työn tarjontaa lisääviä reformeja. Ilman näitä kasvumme rajat tulevat nopeasti vastaan. Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on Suomessa jo vuoden 2008 huipputasolla, hän toteaa.
Juhana Vartiaisen mukaan puheet julkisten menojen kasvattamisesta tai muhkeista palkkojen yleiskorotuksista ovat vastuuttomia.
– Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Olemme kuin laihduttaja, joka kymmenen kilon lihomisen jälkeen juhlii yhden kilon laihtumista ja suoritukseensa tyytyväisenä keskeyttää hyvin alkaneen elämäntaparemontin, Vartiainen havainnollistaa Suomen tilannetta.
Hänen mukaansa positiiviset kasvu-uutiset koettelevat poliitikkojen ja ay-liikkeen valmiutta uudistuksiin.
– Uskon, että työmarkkinajärjestötkin pohjimmiltaan ymmärtävät korkeiden korotuksien sulkevan työllistymisen oven monelta suomalaiselta. Luotan myös siihen, että kansanedustajakollegat muissa puolueissa haluavat turvata koulutuksen ja terveydenhuollon rahoituksen kestävyyden. Toivottavasti vastuuttoman retoriikan takaa viime kädessä löytyy rohkeus vastuullisiin uudistuksiin, Vartiainen sanoo.
