Kokoomuksen pormestariehdokkaan Jan Vapaavuoren mielestä Helsingin tulevan ykköspäättäjän tärkein haaste on ehdottomasti kaupungin pysyvän, jatkuvan kasvun hallitseminen.
– Tapanani on ollut sanoa, että kaupungistuminen ei ole mikään tykkäämiskysymys, vaan realiteetti. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin ja Helsinki kasvaa koko ajan, Vapaavuori sanoo Nykypäivän haastattelussa.
Tämä merkitsee sitä, että uusia alueita on rakennettava, sinne on saatava toimivat palvelut, ulkomaalaistaustaisen väestön osuuden kasvaessa sosiaalisesta eheydestä on huolehdittava, liikenneyhteyksien on toimittava.
Helsingin pitäisi olla dynaaminen, houkutella suuryrityksiä ja menestyä kilpailussa muiden metropolien kanssa, mutta pystyä samaan aikaan torjumaan monille isoille kaupungeille tyypillisiä lieveilmiöitä lähtien pitkäaikaisasunnottomista heroiiniriippuvaisiin.
– Helsingin menestys ei ole keneltäkään pois, koska sen vaikutus koko Suomen kansantalouteen on niin suuri. Haluan korostaa, että tässä ei ole olemassa mitään intressiristiriitaa, koska koko muun maan etu on, että Helsinki pärjää mahdollisimman hyvin kilpailussa muiden eurooppalaisten metropolien kanssa.
Vapaavuoren mielestä valtiovallan pitäisikin osata ja uskaltaa panostaa Helsingin erityisasemaan nykyistä paremmin. Vastaavasti Helsingillä ja sen päättäjillä on hänestä iso vastuu koko maan saamisesta nousuun.
– Ei riitä, että Helsinki pärjää jotenkuten tai ok, vaan rima on asetettava riittävän korkealle.
Keskustatunneli uudelleen esiin?
Onko jotain sellaista, mitä Helsingissä pitäisi tehdä toisin kuin tähän mennessä?
– Kyllä liikenteen sujuvuuteen pitäisi minusta pystyä kiinnittämään enemmän huomiota, Vapaavuori painottaa.
Helsingin kasvaessa on selvää, että joukkoliikennettä on kehitettävä, mutta myös yksityisautoilla pitäisi pystyä jatkossa liikkumaan sujuvasti.
Vapaavuori väläyttää ratkaisuksi tunneleita eikä pois sulje jo taannoin kuopattua keskustatunneliakaan:
– Meillähän ei ole Helsingissä käytännössä lainkaan tunneleita, joiden avulla taas monissa Euroopan isoissa kaupungeissa on ratkaistu luontevat edellytykset niin joukkoliikenteelle kuin yksityisautoilullekin.
Vapaavuoren mielestä ”kyllä tai ei” -väittelyyn ei pitäisi jumittua myöskään keskustelussa sisääntuloväylien muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi, mitä vihreät ovat voimakkaasti ajaneet. Liikenteen sujuvuutta pitäisi tarkastella ennakkoluulottomasti – kokonaisuutena.
– Voisihan tätä ajatella niin, että meillä olisi muutama kaupunkibulevardi, jonka alla menisi tunneli, jota pitkin pääsisi kuitenkin sujuvasti kaupunkiin.
Suurimmalle puolueelle pormestari – ei pelailun paikka
Helsingissä lopputuloksen merkitystä tulevissa kuntavaaleissa lisää johtamisjärjestelmän muutos. Pääkaupunki saa ykköspäättäjäkseen pormestarin, joka valitaan valtuutettujen joukosta ja joka nousee suurimmasta puolueesta.
Puolueet ovat jo nimenneet omat ehdokkaansa Helsingin ykkösvirkaan, mutta käytännössä pormestarikisa tullaan käymään kokoomuksen ja vihreiden välillä. Vastakkain ovat kokoomuksen Jan Vapaavuori ja vihreiden ehdokas, apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki.
Pääkaupungissa koko kuntavaaliasetelma kärjistyy, sähköistyy ja henkilöityy näiden kahden ympärille.
Vapaavuori myöntää, että asetelmassa on hyvätkin puolensa, vaikka ei ole lähtökohtaisesti innostunut yleisestä kehityksestä, jossa politiikka henkilöityy asiakysymysten usein jäädessä varjoon.
– Hyvää tässä (pormestarimallissa) on selkeys ja läpinäkyvyys. Kaupungin keskeisin päätöksentekijä on vaaleissa ehdolla, ihmiset tietävät, miten valinta tehdään ja pystyvät siihen vaikuttamaan.
Vapaavuoren mielestä on selvää, että pormestarinpaikka kuuluu Helsingissä suurimmalle puolueelle. Muunlainen menettely olisi hänestä demokratian, äänestäjien kuluttajansuojan ja läpinäkyvyyttä korostavan pormestarimallin hengen vastaista.
– Kokoomus sitoutuu yksiselitteisesti siihen, että pormestari tulee suurimmasta puolueesta. Minusta se on ainoa vaihtoehto. Tämä ei ole sentyyppinen asia, jolla voitaisiin pelata jälkeenpäin, Vapaavuori linjaa.
Jos Vapaavuori ei tule valituksi Helsingin pormestarin tehtävään, hän palaa Euroopan investointipankkiin töihin.
Emme ideologisoi joukkoliikennettä
Vapaavuori on seurannut vihreiden politiikkaa vuosien saatossa läheltä niin valtakunnan kuin kuntatasonkin päättäjänä. Kotimaan politiikkaa on tullut seurattua viime vuosina tiiviisti myös Luxemburgista.
– Juuri tällä hetkellä vihreät varmasti hyötyvät valtakunnan oppositioasetelmasta ja siitä, että demarit ovat olleet yllättävän heikkoja, hän arvioi.
Vapaavuoren mielestä vihreät on puheenjohtaja Ville Niinistön johdolla sortunut sumeilematta populismiin haukkuessaan esimerkiksi hallituksen koulutusleikkauksia, vaikka puolue oli mukana edellisessä hallituksessa leikkaamassa koulutuksesta.
Kokoomuksella ja vihreillä on Vapaavuoren mielestä kuitenkin lähtökohtaisesti paljon yhteistä. Molemmat ovat kansainvälisiä, avoimia ja edistysuskoisia kansanliikkeitä.
– On hyvä muistuttaa ihmisiä siitä, että eurooppalaisen kaupunkikulttuurin edistäminen on syvällä kokoomuksen dna:ssa eikä se ole mikään vihreiden yksinoikeus. Vihreät pyrkivät joskus ikään kuin omimaan sellaista agendaa itselleen, josta itse asiassa olemme pitkälti samaa mieltä.
Entä kokoomuksen ja vihreiden väliset erot?
– Meidän (kokoomuksen) tulokulma asioihin on minusta pragmaattisempi. Emme ideologisoi sentyyppisiä kysymyksiä kuten vaikkapa joukkoliikenne tai vegaaniruoka. Suhtaudumme niihin positiivisesti, mutta käytännönläheisesti.
Vapaavuori on sanonut, että jos Helsinkiin halutaan rakentaa lisää kävelykatuja, niille pitää riittää myös kävelijöitä. Niiden rakentaminen ei saa olla mikään itseisarvo. Hyviä kävelykatuja kannattaa edistää, huonoja ei.
Helsingin johtamisessa kyse on kuitenkin paljon isommista asioista kuin kävelykaduista tai vegaaniruoasta.
– Tämä on valtavan iso kokonaisuus. Helsingillä on 38 000 työntekijää ja konsernin toimintamenot ovat yli 5,5 miljardia euroa, Vapaavuori muistuttaa.
Pormestarimalliin siirtyminen on myös merkittävä johtajuushaaste. Eikä kyse ole vain poliittisesta vaan myös operatiivisesta johtajuudesta.
