Sdp:n Krista Kiurun mukaan asiassa ei uskallettu suorittaa perustuslaillista arviointia ”vaan pelättiin, että perustuslakivaliokunnalla olisi yhtäläisen kohtelun näkökulmasta monenlaista sanottavaa. Pidän tätä erittäin nolona ja kyllä eduskunnan arvovallalle sopimattomana toimintana hallituspuolueiden kansanedustajien puolelta”.
– Tätä voisi vaikka todeta kuvailtavan hyvin sanalla skandaali, Krista Kiuru totesi.
Kokoomuksen Ben Zyskowiczin mukaan kyse oli muusta. Hän vastasi asiaan useassa eri puheenvuorossa.
– 1960- ja 1970-luvuilla, kun oli keskustelua tuomareiden nimitysmenettelyn uudistamisesta, tuotiin yleisessä keskustelussa esiin pelko juridiikan politisoitumisesta. Nyt, kun kuuntelin äskeistä edustaja Kiurun puheenvuoroa ja olen seurannut muutenkin tätä asiaa ja monia muitakin asioita, voi sanoa, että tänä päivänä ongelma ei ole juridiikan politisoituminen, vaan ongelmana on politiikan juridisoituminen, Ben Zyskowicz totesi.
Zyskowiczin mukaan ”tämä, että yhä useampi asia on perustuslakikysymys tai siinä epäillään olevan perustuslaillisia ongelmia” kertoo hänen mielestään siitä, että ”perustuslakivaliokunnan liian tiukat tulkinnat ovat johtaneet ja johtamassa yhä enemmän politiikan juridisoitumiseen, mikä ei ole hyvä kehityssuunta”.
Liian tiukka linja
Ben Zyskowicz sanoi, ettei hän hyväksy perustuslakivaliokunnan jo useamman vuoden jatkunutta tulkintalinjaa.
– Eikö kukaan muu tässä salissa kuin minä näe ongelmia siinä, että elämme tässä maassa syvää rauhantilaa — meillä on enemmistöhallitus, normaali demokratia — ja kuitenkin me päivittäin olemme lähettämässä asioita perustuslakivaliokuntaan, kun epäilemme, että hallitus on säätämässä perustuslain vastaisia lakeja, Zyskowicz kysyi.
– Joko meillä silloin on hyvin omituinen hallitus tai sitten meillä on liian tiukka tulkintalinja. Ja minä olen ehdottomasti jälkimmäisen tulkintavaihtoehdon kannalla.
Hänen mukaansa kun kyse ei ole mielivallasta eikä suoranaisesta syrjinnästä ”niin on aivan selvää, että tässä ei ole mitään perustuslainvastaisuutta”.
– On ongelmallista, että tänä päivänä kaikissa, sanotaan nyt sitten lähes kaikissa, merkittävissä uudistuksissa, mitä tänne ollaan tuomassa, niin nähdään perustuslaillisia ongelmia. Jotain mätäähän tässä tilanteessa on pakko olla.
Tulkintaa on paljon
Varsinaisessa puheenvuorossaan Ben Zyskowicz huomautti, että perustuslaki on hyvin yleinen.
– Jos hyvin tiukasti tulkitaan yhdenvertaisuutta, niin selittäkää minulle, miksi ammattiyhdistysjäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia mutta esimerkiksi puoluejäsenmaksut eivät ole verovähennyskelpoisia, Ben Zyskowicz kysyi.
– Perusteluksi ei ainakaan riitä se, että ammattiyhdistystoiminta on yhteiskunnallisesti merkityksellistä, koska myös puoluetoiminta on vähintään yhtä tärkeätä demokratiamme ja yhteiskunnallisen toiminnan kannalta.
Hän huomautti, ettei vaadi puoluejäsenmaksun vähennyskelpoisuutta.
– Minä yritän vain sanoa, että on aivan normaalia politiikkaa, ja harkinta kuuluu eduskunnalle, minkälaisia vähennyksiä halutaan tehdä ja minkälaisia ei. Sitten, jos on varsinainen tarkoitus syrjiä tai olla mielivaltaisia, niin sitten ollaan perustuslakikysymysten äärellä.
