”Paasikivi-seuran puheenjohtajan ulostulo kaapista voi saada aikaan ihmeitä keskustan kentässä. Jos siellä liikahtaa, turvallisuuspolitiikan koko kenttä on uudessa asennossa”, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kirjoittaa kolumnissaan verkkosivuillaan.
Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa.
Tarkka viittaa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matti Vanhasen tuoreeseen kirjaan Ulkopolitiikka. Vanhanen lähtee Tarkan mukaan kirjassaan erittäin epäsuosittuun ajatustyöhön.
Se on Tarkasta uhkarohkeaa, mutta järkevää.
”Hän rikkoo suomalaisen turvallisuuskeskustelun omertan. Tämän kirjoittamattoman kunniasäännön mukaan turvallisuuskeskustelun pyhän veljeskunnan jäsenten on vaiettava jos luulevat havainneensa poliittisia muutostarpeita. Turvallisuusajattelulle on määritelty mukavuusalue, jonka rajat ovat pyhät”, Tarkka luonnehtii.
Tarkan mukaan Vanhanen sanoo suoraan itsestäänselvyyden, jonka ääneen lausuminen on ollut suomalaispoliitikoille kuolemansynti.
”Kansainvälinen yhteistyö käy vaikeaksi, jos osa maista kokee oikeudekseen loukata toisten alueellista koskemattomuutta. Tästä on seurannut merkittävä epäluottamuksen kasvu ja sillä on ollut heijastumansa myös Suomen asemaan ja asennoitumiseen Venäjään”, Tarkka siteeraa Vanhasen tekstiä.
Jukka Tarkan mukaan Nato ei ole Vanhaselle ideologiaa vaan arkijärkeä.
”Hän toivoo, että Venäjällä tajuttaisiin sen oman toiminnan vaikuttavan suomalaisten ajatuksiin.”
Tarkka muistuttaa useimpien Venäjän lähipiirin maiden hakeneen jo ajat sitten vakautta liittoutumalla.
”Nato-jäsenyyden hakeminen on kuitenkin aito vaihtoehto, jos vakauspolitiikka ei muiden käytöksestä johtuen onnistu. (…) Turvautuminen voimapolitiikkaan saa silloin lisää jalansijaa myös Suomessa”, Tarkka siteeraa Vanhasta.
Hänen mukaansa Vanhasen johtopäätös Pohjolan turvallisuustilanteesta on niin johdonmukainen, että vain harvat ovat lähivuosikymmeninä pystyneet sellaiseen julkisuudessa.
”Venäjä on parinkymmenen vuoden aikana liittänyt alueeseensa itsenäisyyttä yrittäneen naapurivaltion ja toisen naapurinsa maakunnan. Lisäksi se on ottanut sotilaallisesti haltuunsa viisi naapurustonsa hallintoyksikköä, joista kaksi näyttää sulautuvan Venäjän valtioon myös poliittisesti. Tästä kärsimään joutuneet Venäjän naapurit ovat liittoutumattomia tai Naton rauhankumppaneita”, Jukka Tarkka kirjoittaa.
Hän muistuttaa, ettei Venäjä ole kajonnut Naton jäseniin.
”Tämä on uusi strateginen syvärakenne eikä suhdanne. Muualla tapahtuneiden asioiden takia Suomi on joutunut voimapolitiikan pelikentälle, mutta toimii kuin olisi herttaisella rippikoululeirillä. Toivottavasti Vanhasen herätyshuuto ei ole jo myöhässä”, Tarkka toteaa.
