Verkkouutiset

Juhani Suomi Kanavassa: Mannerheim ei tullut tunnetuksi varsinaisena älykkönä

Historiantutkija Juhani Suomen mukaan marsalkan lukeneisuus oli rajoittunut ja jopa sotilaskoulutus puutteellinen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Professori Juhani Suomi pyrki syyskuussa 2013 ilmestyneessä teoksessaan Mannerheim – Viimeinen kortti rikkomaan myyttejä marsalkka Mannerheimin presidenttikaudesta. Suomi kirjoittaa saamastaan ärhäkästä vastaanotosta ja jatkaa Mannerheimista Kanava-lehdessä.

Hänen mukaansa käsitys Mannerheimista rauhantekijänä oli paljolti muiden luomus. ”Marsalkka näytteli hänelle valittua osaa lähinnä silloin, kun se näytti hänen ja hänen jälkikuvansa kannalta edulliselta”, Suomi toteaa.

Juhani Suomi tarkastelee myös myytin ulottuvuuksia kaikkitietävä, kaikkivoipa ja kaukaa viisas. Hänen mukaansa iäkäs marsalkka oli rajoittunut.

– Mannerheim ei missään vaiheessa tullut tunnetuksi varsinaisena älykkönä. Hänen lukeneisuutensa oli rajoittunut. Jopa hänen sotilaskoulutuksensa oli puutteellinen, varsinkin yleisesikuntatyöskentelyn osalta. Hänen viimeisimmät rintamakokemuksensa olivat 1. maailmansodan ajalta, Juhani Suomi kirjoittaa.

Tämä selittää Suomen mukaan esimerkiksi Mikkelin päämajan hapuilua tilannearvioissa keväällä 1941 ja Kannaksen läpimurron viikkojen sekasortoa, jolloin ”marsalkan mielialat heittelivät kuin vuoristoradalla, laidasta laitaan”.

Syksyllä 1944 Mannerheimilla oli Suomen mukaan ”tosiasiallinen diktatuuri”, enemmän valtaa kuin yhdelläkään edeltäjistään tai seuraajistaan. Sitä ”vielä korosti hänen ilmeinen tietämättömyytensä siitä, miten demokratia toimii – tai ainakin haluttomuus tunnustaa sen pelisäännöt”.

Kaukoviisauden kohdalla Suomi ihmettelee esimerkiksi Mannerheimin ohi hallituksen tekemää tarjousta neuvostojohdolle syyskuun alussa 1944. Marsalkka ilmoitti olevansa valmis vetämään suomalaiset Karjalasta vuoden 1940 rajan taakse, vaikka rintamalinja oli vielä paikoin kaukana rajan itäpuolella.

Suomessa ei tunnettu eristäytynyttä marsalkkaa, eikä Juhani Suomen mukaan ”onnistumisen edellytyksiä ainakaan parantanut kannanottojen horjuvuus, vaikeus tehdä päätöksiä, huono ihmistuntemus sekä taipumus antaa muiden johdatella itseään”. Samaan aikaan Mannerheim oli itsekeskeinen.

Professorin mukaan marsalkan heikko Neuvostoliiton tuntemus korostui siinä vaiheessa, kun häntä alkoi hallita paniikinomainen pelko omasta turvallisuudesta. Hän keskitti vallan itselleen sitoen muiden kädet, jolloin pattitilanne Suomen tulevaisuuden osalta jatkui, kunnes ikävien asioiden hoitaminen siirtyi Paasikiven hallitukselle.

Myytti voi joissain olosuhteissa olla kansakunnalle yhtä suureksi siunaukseksi kuin taitava valtiomiestyö, Juhani Suomi katsoo. Mannerheim-myytti esti hänen mukaansa rauhantekoa vastustaneiden vastatoimet, jotka olisivat johtaneet sisäiseen hajaannukseen ja kansakunnan repeämään.

Suomi kuitenkin kirjoituksessaan toivoo, että uskossaan horjumattomat olisivat selvillä myös realiteeteista symbolihahmon taustalla.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)