Kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) mukaan ällistyttävän monet suomalaiset ajattelevat, että Suomen vääjäämättömänä kohtalona on olla surkeampi kuin Ruotsi.
– Erityisesti minulle jaksetaan jankuttaa kahdesta asiasta, jotka kuulemma ovat Ruotsin menestyksen takana. Ensinnäkin me olemme eurossa, kun Ruotsilla on kruununsa. Ja toiseksi Ruotsilla on kuulemma niin pitkä rauhan historia, että sinne on kertynyt aivan erilainen varallisuus, Vartiainen kertoo blogissaan.
Ruotsin kokonaistuotanto on reippaasti vuoden 2007 suhdannehuipun yläpuolella, työllisyysaste 15–64-vuotiaiden ikäryhmässä on hyytävät seitsemän prosenttia korkeampi kuin Suomessa, työttömyys on Ruotsissa alempana kuin Suomessa ja julkistalous ja sen näkymät ovat vahvempia.
– Oikeasti voisimme muuttua Ruotsiksi muutamassa vuodessa. Eroamatta eurosta tai vaihtamatta historiaamme, Vartiainen toteaa.
Hänen mukaansa Suomen ei tarvitsisi suunnitella monimutkaisia uusia lainsäädännöllisiä kokonaisuuksia tai käynnistää uusia elinkeinopoliittisia projekteja.
– Riittää, että poistaisimme omasta lainsäädännöstämme neljä ihan kotitekoista hölmöyttä, joita naapurimaassamme ei ole ja jotka tällä hetkellä estävät meitä olemasta Ruotsi.
Nämä neljä ”hölmöyttä” ovat Vartiaisen mukaan työehtosopimusten yleissitovuus, kotihoidon tuki, ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta ja työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyyseläkeputki.
– Jos hallitus antaisi nämä esitykset helmikuussa, voisimme jo huhtikuussa alkaa muuttua Ruotsiksi.
Kotihoidon tuki erityisen suosittu maahanmuuttajien parissa
Vartiainen kirjoittaa työehtosopimusten yleissitovuuden tarkoittavan Suomessa sitä, että edustavan työehtosopimuksen jokainen määräys ja allekirjoituksen yhteydessä sovittu yleinen palkankorotus ovat pakollisia kaikissa saman toimialan yrityksissä, järjestäytymättömissäkin.
– Tämä heikentää yritysten välistä kilpailua ja ennen kaikkea rohkaisee ammattiliittoja vaatimaan korkeita palkankorotuksia, vaikka työttömyys olisi korkeallakin. Ne tietävät, että kukaan ei pääse vaadittuja työehtoja pakoon. Uudet ja pienet yritykset eivät voi kilpailla parempia palkkajärjestelmiä luomalla.
Ruotsissa ei ole koskaan ollut yleissitovuutta.
– Kotihoidon tuki pitää naisten työurat lyhyinä, osallistumisasteen alhaisena, työmarkkinat epätasa-arvoisina ja naisten eläketurvan heikkona. Työnantajat eivät ota nuoria naisia vakavasti, koska he suurella todennäköisellä häipyvät pitkäksi aikaa.
Ruotsissa kokeiltiin suomalaista niukempaa kotihoidon tukea vuodesta 2007 eteenpäin.
– Hallitusvallan vaihduttua Ruotsi luopui tästä ”naisansana” pidetystä järjestelystä vuoden 2016 alusta, etenkin kun tutkijat olivat huomauttaneet, että tuki oli erityisen suosittua maahanmuuttajien parissa.
Ruotsalaiset yritykset rekrytoineet turvapaikanhakijoita
Työvoiman ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta poistettiin Ruotsissa vuoden 2007 alusta. Sen jälkeen Ruotsiin tulija on siis saanut periaatteessa automaattisesti työluvan, jos on ollut esittää työtarjous.
– Tämä vapaus on lisännyt työperäistä maahanmuuttoa ja tukenut erityisesti suurkaupunkien vahvaa työllisyyskasvua. Nyt koetun pakolaiskriisinkin aikana ruotsalaiset yritykset ovat kyenneet hankkimaan itselleen henkilöstöä turvapaikanhakijoiden joukosta.
Ruotsin työllisyyskasvu on viime vuosina ollut noin 1,4 prosenttia vuodessa, eli maan kokoon suhteutettuna noin kolminkertaista suhteessa siihen heiveröiseen työllisyyskasvuun, joka nyt on Suomessa käynnistynyt.
– Noin vajaa puolet Ruotsin työllisyyskasvusta on ollut viime vuosina ulkomailla syntyneiden työllisyyskasvua, ja samaa työllisyysreserviä voisimme mekin käyttää jos järkeä riittäisi. Uskomatonta kylläkin, meillä estetään edelleen ulkomaalaisten työhaluisten työllisyyttä, työlupa epäämällä.
Työurien lyhyyden takaava varhaisen eläköitymisen järjestely tunnetaan kansanomaisesti ”työttömyyseläkeputkena” ja muodollisesti työttömyysturvan lisäpäivinä. Se pidentää 60 vuotta täyttäneiden ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksuaikaa, niin että työtön voi siirtyä suoraan työttömyystuelta vanhuuseläkkeelle.
– Järjestely voi kuulostaa hyväntahtoiselta, mutta se lyhentää työuria. Ikääntyneitä on houkuttelevaa irtisanoa, koska heillä on muita parempi työttömyysturva. Aina kun putken ikärajaa on nostettu, työllisyys on noussut selvästi niissä ikäryhmissä, jotka ovat jääneet uuden ikärajan alapuolelle.
Vartiaisen mukaan näille neljälle järjestelylle on ominaista, ettei niitä enää säädettäisi.
– Miten olisi, rakkaat hallituskumppanit ja eduskuntakolleegat, ryhdyttäisiinkö Ruotsiksi, Vartiainen kysyy.
