Kansanedustaja Jaana Pelkosen (kok.) mielestä asepalveluksen päättymisajat eivät nykyisellään palvele parhaiten varusmiesten ja -naisten tai yhteiskunnan etuja. Jotta kansallinen yksimielisyys säilyisi, on Pelkosen mukaan asevelvollisuuden kehityttävä ajassa.
– Kotiutuminen tapahtuu usein hankalaan aikaan opiskelu- tai kesätyöpaikkaan hakemisen kannalta. Tästä seuraa automaattisesti välivuosi opintojen aloittamisessa, Pelkonen kirjoittaa Uuden Suomen blogissa.
Pelkonen jätti viime lokakuussa puolustusministerille kirjallisen kysymyksen koskien asevelvollisten palvelukseen astumisajan siirtoa.
– Kysyin miten hallitus aikoo kehittää asevelvollisuusjärjestelmää, jotta turhilta välivuosilta opiskelussa vältytään. Ehdotin ministerille, että saapumiseriä voitaisiin siirtää kahdella kuukaudella eteenpäin, jolloin kotiutuminen tapahtuisi helmi- tai elokuun lopussa. Tällöin opinnot olisi mahdollista aloittaa jo syksyllä, ja keväällä jäisi riittävästi aikaa pääsykokeisiin valmistautumiseen.
Ministeri Jussi Niinistö vastasi, että puolustusvoimat pyrkii joustamaan omien velvoitteidensa puitteissa mahdollisimman paljon, jotta nuoret pääsevät jatkamaan opintojaan ja töitään. Tammikuun lopulla puolustusministeri Niinistö kertoi julkisuudessa, että varusmiespalveluksen muuttamista kolmen tai neljän saapumiserän malliin on syytä ryhtyä selvittämään.
– Saapumiserien lisäyksellä kehitettäisiin ensisijaisesti puolustusvoimien valmiutta vastata yllättäviin tilanteisiin. Samalla uudistus kuitenkin edesauttaisi myös varusmiesten mahdollisuuksia vaikuttaa omien opintojensa etenemiseen. Ministerin avaus useammasta saapumiserästä saattaisi olla toimiva ratkaisu turhien välivuosien estämiseksi, Pelkonen sanoo.
Hänen mukaansa Puolustusvoimien valmiuden kehittäminen on ensisijaisen tärkeää.
– Saapumiserien lisääminen kuuluu tähän valmiuden kehittämisen pakettiin, mutta se vaatii perusteellisen selvityksen ja arvion kouluttajaresurssien riittävyydestä. Tälläkään hetkellä puolustusvoimien palkatun henkilökunnan henkilömitoitus ei kaikin osin vastaa sitä tehtävämäärää, josta henkilöstön tulisi selvitä. Emme voi olettaa, että samat henkilöt vastaavat useamman saapumiserän ja reserviläisten kouluttamisesta.
Pelkosen mielestä keskustelua ei voida käydä vain puolustushallinnossa, vaan myös oppilaitosten tulee pohtia, miten ne voivat edistää varusmiesten opiskelu- ja työelämään siirtymistä.
– Meidän poliitikkojen on puolestamme pidettävä huoli siitä, että puolustusvoimilla on sellaiset resurssit, että ne voivat suoriutua niille asetetuista tehtävistä, Pelkonen päättää.
