Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen avasi kokoomuksen ryhmän kesäkokouksen Mikkelissä tiistaina. Hän sanoi haluavansa puhua turvallisuudesta, kannustavuudesta ja uudistumisesta.
– Turvallisuus nousi viime viikonloppuna pyytämättä koko kansakunnan ajatuksiin. Järkyttävät, viattomiin ihmisiin kohdistuneet terroriteot ovat raukkamaisia, häpeällisiä ja halveksuttavia. Ne pysäyttivät, sillä aikaisemmin vain muualta maailmalta kuuluneet tapahtumat rantautuivat ensimmäistä kertaa Suomeen, Kalle Jokinen sanoi Turun iskusta.
– Valitettava isku ei ollut kuitenkaan täysi yllätys. Tiedämme lukuisista selonteoista ja kohonneesta terrorismin uhka-arviosta, että todennäköisyys tämän tyyppisiin tekoihin on viime vuosina kohonnut.
Jokisen mukaan Turun tapaus osoitti, että Suomessa on äärimmäisen ammattitaitoinen viranomaisorganisaatio aina poliiseista sairaanhoitajiin ja lääkäreihin.
– Poliisina toimineena tiedän miten nopeasti tilanteet vyöryvät ensimmäisenä paikalle tulevan hälytyspartion eteen. Tämän tehtävän hoitaminen osoittaa suurta ammattitaitoa.
Kalle Jokinen sanoi kokoomuksen nostaneen turvallisuuden yhdeksi painopistealueeksi myös viime kevään puoliväliriihessä. Poliisille kohdennettiin 34,5 miljoonaa euroa lisää, poliisien lukumäärä säilytettiin 7 200:ssa, suojelupoliisin määrärahoja korotettiin 3,5 miljoonalla ja rajavartiolaitoksen määrärahoja lisättiin noin kahdeksalla miljoonalla eurolla.
– Nykyisin olemme vain ulkomaisten tiedustelupalveluiden hyvän tahdon varassa. Se ei ole kestävä tilanne. Tiedustelulain valmistelun yhteydessä esiin noussut keskustelu yksityisyyden suojasta on tärkeää, mutta tiedustelulainsäädännön kehittäminen ei saa jämähtää sen ympärille. Valitettavasti yhteiskunnassamme on tahoja, jotka tuntuvat pelkäävän enemmän omia turvallisuusviranomaisia, kuin ulkoisia uhkia.
– Kokoomuksella on selvä halu ja valmius viedä tiedustelulainsäädäntö ripeästi käytäntöön. Kansalaisten turvallisuuden parantaminen ei jää kokoomuksesta kiinni, Jokinen lupasi.
Kalle Jokisen mukaan jatkossa pitää edelleen kehittää radikalisoitumiseen taipuvaisten turvapaikan hakijoiden tunnistamista. Myös vaarallisten henkilöiden säilöönottoa pitää kehittää ja nopeuttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden eli laittomasti maassa olevien henkilöiden poistamista maasta.
Soten jälkeen sotu
Kokoomuksen ryhmäjohtajan mukaan seuraavan vaalikauden yksi suurimmista projekteista on sosiaaliturvan uudistaminen.
– Sosiaaliturvan uudistamistarpeesta vallitsee laaja yksimielisyys, vaikka muutoksen sisältö jakaa varsin laajastikin mielipiteitä. Nykymallin jäykkä jaottelu työllisiin ja työttömiin ei vastaa enää muuttuvan työelämän tarpeisiin. Työn murroksen taustalla olevat ilmiöt, kuten digitalisaatio, robotisaatio ja alustatalous, luovat paineita sosiaaliturvan päivittämiselle, Kalle Jokinen sanoi.
– Nykysosiaaliturvaa pitää yksinkertaistaa. Sosiaaliturva tulisi nähdä myös yhä vahvemmin työn ja turvan joustavana yhdistäjänä, joka kannustaa ihmisiä täyden työttömyyden sijasta myös satunnaisiin ja matalammin palkattuihin töihin.
Jokisen mukaan ”sosiaaliturvan kannustavuus on myös välittämistä”.
– Liian avokätinen tai vastikkeeton sosiaaliturva passivoi ja on nuorelle työnhakijalle karhunpalvelus. Vastikkeellisen toimeentulon vahvuutena pidetään sen aktivoivaa vaikutusta, jonka ajatellaan ehkäisevän syrjäytymistä, Jokinen totesi.
– Rahallinen kannustin lisätuloista ei aina yksin riitä saamaan henkilöä takaisin työelämään Osallistumista esimerkiksi kolmannen sektorin toimintaan pidetään yhteiskunnan lisäksi myös arvokkaana yksilölle itselleen.
– Yksi suurimmista tulevaisuuden haasteistamme on nuorten syrjäytyminen. Terveen työkykyisen nuoren paikka on opiskelemassa tai työssä, ei kotona sosiaaliturvan varassa.
Ei liikkumisen rajoituksille
Kokoomusryhmyrin mukaan ”puolueet voidaan karkeasti jakaa yhteiskunnan rakenteita kynsin hampain säilyttäviin, ja niitä rohkeasti uudistaviin voimiin”.
– Kokoomus haluaa olla Suomen johtavin uudistuspuolue ja sellaiseksi ihmiset kyselyjen mukaan kokoomuksen mieltävät. Satavuotias Suomi olisi hyvin erilainen paikka, jos vuosikymmenten mittaan syntyneisiin rakenteisiin ei oltaisi uskallettu kajota, Kalle Jokinen sanoi.
Liikenne uudistuu hänen mukaansa sekä poliittisten päätösten että valtavan nopeasti kehittyvien markkinoiden toimesta.
– Tätä hallituskautta värittävät jo tähän mennessä lukuisat esimerkit norminpurusta ja markkinoiden lisäämisestä liikenteeseen. Näistä esimerkkeinä ovat päätökset taksi- ja raideliikenteen vapauttamisesta sekä liikenteen palveluiden kehittäminen digitalisaation keinoin.
Hänen mukaansa liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan laaja keinovalikoima, joka sisältää veromuutoksia, sääntelyä, tukia ja muita keinoja, kuten joukkoliikenteen ja liikenteen palveluistumisen edistämistä.
– Päästövähennystoimet tulee kohdistaa tasapuolisesti niin, että vaikutukset elinkeinoelämälle, eri alueille ja eri liikkujaryhmille ovat kohtuullisia ja kohdentuvat mahdollisimman tasaisesti, Jokinen totesi.
– Liikennejärjestelmä ei saa eriarvoistaa ihmisiä.
Liikenteen ratkaisuissa hänen mukaansa päädytään perinteisesti liian helposti keskusteluun, jossa vaihtoehdoksi asetetaan liikkumisen rajoitukset.
– Kokoomuksen mielestä tämä ei ole oikea tie. Suomi on valtavan kokoinen maa, jossa liikennettä tarvitaan. Liikkuva ihminen on aktiivinen ihminen, joka lisää työtä ja verotuloja.
– Mikäli ajaudumme esimerkiksi jatkuvaan polttoaineverotuksen nousukierteeseen, luomme samalla kahden kerroksen väkeä liikkumisen edellytysten mukaan ja tukahdutamme sekä työllisyyden että talouden kasvua.