Verkkouutiset

Puolustusministeri Niinistö: Suomi päättää Nato-jäsenyydestään itse

Mahdollinen päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta on Suomen oma asia. Kiitos veteraanien, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoi helatorstaina rintamaveteraanien juhlassa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Kuten arvata saattoi, selvityksen Nato-valmistuminen nosti Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden otsikoihin ja yleiseen keskusteluun. Selvitys ei kuitenkaan ole askel kohti Nato-jäsenyyttä, Jussi Niinistö totesi Uudenmaan rintamaveteraanien kirkkopyhän juhlassa Mäntsälässä.

Hän huomautti, että selvitys ei ota kantaa jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan.

– Se tarjoaa eväitä Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Niin Nato-jäsenyyden vastustajat kuin sen kannattajatkin voivat selvitykseen nojautuen perustella omia näkemyksiään. Toivon mukaan Naton ympärillä käytävään keskusteluun saadaan näin lisää asiasisältöä kylmän sodan aikaisten arvo- ja tunneperäisten argumenttien rinnalle, hän sanoi.

Jussi Niinistön mukaan Nato-selvityksestä nousi hänelle kolme asiaa yli muiden.

– Ensinnäkin, mahdollinen päätös jäsenyyden hakemisesta on Suomen oma asia. Kiitos veteraanien, Suomi on itsenäinen suvereeni valtio, joka päättää itse omista asioistaan. Myös siitä, hakeeko Naton jäsenyyttä vai ei.

– Toiseksi, selvityksestä käy hyvin ilmi Suomen ja Ruotsin läheinen yhteys. Toisen maan päätöksillä on suuri merkitys myös toiselle. Jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon ilman Suomea, jäisi Suomi vaikeaan asemaan Naton ja Venäjän väliin, Niinistö arvioi.

– Jos taas Suomi liittyisi Natoon Ruotsin jäädessä ulkopuolelle, päätyisimme Naton eräänlaiseksi eristyksissä olevaksi pohjoiseksi etuvartioksi. Tällöin asemamme muodostuisi suojattomaksi kaikista turvatakuista huolimatta. Johtopäätös on, että mahdollinen päätös jäsenyyden hakemisesta tai hakematta jättämisestä on tehtävä koordinoidusti Ruotsin kanssa, katsoo Niinistö.

Kolmas havainto hänelle on se, että Suomen nykyinen puolustusratkaisu on jo nykyisellään pitkälti Nato-yhteensopiva.

– Voidaksemme joskus tulevaisuudessa hakea jäsenyyttä, jos se Suomen edun mukaiseksi silloin katsotaan, ei meidän ole tarvetta muuttaa nykyisiä perusratkaisujamme. Yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustus ja vahva maanpuolustustahto ovat ne kivijalat, joiden varaan voimme puolustuksemme rakentaa nyt ja jatkossakin, Niinistö totesi.

Hän muistutti, että Suomen on huolehdittava puolustuksen uskottavuudesta kaikissa oloissa.

– Koko maata on voitava puolustaa − aina pohjoisinta Lappia ja eteläisintä saaren rantaa myöten. Se on mahdollista vain, jos kaikki puolustuksemme osa-alueet: maa-, meri ja ilmapuolustus ovat kunnossa. Siksi olen käynnistänyt hankkeet sekä merivoimien aluskaluston että ilmavoimien Hornet-hävittäjien korvaamiseksi seuraavalla vuosikymmenellä. Tällä hallituskaudella kehityksen painopiste on maavoimissa.

Niinistö varoitteli, että sotilasliittoon kuulumattomana maana emme voi laskea ulkoisen avun varaan, mutta varautua voimme yhdessä kumppaniemme kanssa.

– Luonnollisia yhteistyökumppaneita meille ovat muut Pohjoismaat, etenkin Ruotsi, sekä kansainvälisistä järjestöistä YK ja Euroopan unioni. Myös Nato ja Yhdysvallat ovat meille tärkeitä kumppaneita. Kumppaniemme avulla me voimme kehittää omia suorituskykyjämme, hän sanoi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)