Tämän katsantokannan kannattajia löytyi kaikkien puolueitten kannattajista vasemmistoliitosta kokoomuslaisiin. Suomalaiset eivät usko myöskään siihen, että arkipyhien siirtäminen viikonloppuun lisäisi tuottavuutta.
Tulokset käyvät ilmi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta.
Suomalaisten mielestä tuloksellisuuden kasvu edellyttää johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Tämän katsantokannan kannattajia löytyi niin ikään kaikkien puolueitten kannattajista vasemmistoliitosta kokoomuslaisiin.
Ammatti, asuinpaikka, tuloluokka tai talouden muoto ei näytä tuottavan poikkeuksia mielipiteisiin.
Palkka-ale ei saa kannatusta – työajan pidennys epäilyttää
Väitteeseen ”Työntekijöiden palkkoja on alennettava nykytilanteessa” 69 prosenttia haastateltavista vastasi olevansa täysin tai jokseenkin eri mieltä.
Palkka-alea eivät vastustaneet pelkästään demarit ja vasemmistoliittolaiset, vaan myös keskustan, perussuomalaisten, kokoomuksen, vihreiden ja kristillisten kannattajista yli puolet oli tätä mieltä.
Palkka-alelle myötämielisimpiä olivat RKP:n kannattajat.
Palkka-ale tyrmättiin kaikissa tuloluokissa.
Väitteen ”Työajan pidentäminen ei lisää työn tehokkuutta” kanssa täysin tai jossain määrin samaa mieltä oli 75 prosenttia vastaajista. Kaikissa tuloluokissa reilusti yli 60 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä.
Yllättävän yksimielisiä olivat tämän asian suhteen myös eri puolueiden kannattajat, sillä yli 60 prosenttia eri puolueiden vastaajista oli väitteen kanssa samaa mieltä.
Arkipyhät saisivat jäädä paikalleen
Väitteen ”Arkipyhät, kuten helatorstai, pitää siirtää viikonloppuihin” kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä oli 62 prosenttia vastaajista.
Sukupuoli jakoi jonkin verran vastaajia; 68 prosenttia naisista ei halunnut siirtää arkipyhiä, miehistä siirtoa vastusti 55 prosenttia. Sen sijaan 27 prosenttia miehistä oli sitä mieltä, että siirto pitää tehdä. Naisista tätä mieltä oli vain 17 prosenttia.
Eri puolueiden kannattajien välillä ei arkipyhäasiassa syntynyt radikaaleja eroja, sillä yli 50 prosenttia eri puolueiden vastaajista oli sitä mieltä, ettei arkipyhiä pidä lähteä siirtelemään.
Työhyvinvointi luo tuottavuutta
Vastaajista 81 prosenttia oli täysin tai jossain määrin samaa mieltä väitteen ”Paras keino työn tuottavuuden lisäämiseen on työhyvinvoinnin kehittäminen” kanssa. Kaikkien ikä- ja tuloluokkien ja eri puolueita kannattavat vastaajat olivat harvinaisen samanmielisiä tämän väitteen kohdalla. Täysin- tai jokseenkin samaa mieltä olevia oli joka ryhmässä vähintään 60 prosenttia.
Tuloksellisuuden kasvu edellyttää johtamisen kehittämistä. Tätä mieltä oli 78 prosenttia vastaajista. Työntekijäasemassa olevista 74 prosenttia oli väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä.
Vielä enemmän väitteen taakse asettuivat toimihenkilöt, asiantuntijat, yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat. Heistä 85 prosenttia oli väitteen kanssa samoilla linjoilla.
Voitoista tinkiminen saa kannatusta
”Yritysten on tingittävä voitoistaan työllisyyden hyväksi” –väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 68 prosenttia vastaajista.
Vaikein tämä väite näytti olevan 15–24 vuotiaille vastaajille, sillä heistä peräti 30 prosenttia ilmoitti, ettei ole samaa eikä eri mieltä. Suurimmat kannatuslukemat tulivat 50–64–vuotiailta (73 %) ja 65-79–vuotiailta (75 %). 25–49–vuotiaiden parissa voitoista väitteen kannatusprosentit vaihtelivat 59 ja 65 välillä.
Puoluekentässä nihkeimmin ajatukseen suhtautuivat Ruotsalaisen kansanpuolueen kannattajat. Heistä täysin tai jossain määrin eri mieltä oli 38 prosenttia, vaikkakin väitteen kanssa samoilla linjoilla puolueen kannattajista oli 42 prosenttia.
Kokoomulaisten parissa 50 prosenttia vastaajista oli samoilla linjoilla väitteen kanssa, eri mieltä oli 30 prosenttia. Keskustaa kannattavista vastaajista väitteen kanssa samaa miltä oli 67 prosenttia vastaajista ja perussuomalaisista 68 prosenttia.
Sosialidemokraatteja kannattavista vastaajista 77 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä. vasemmistoliiton kannattajista väitteen kannalla oli 81 prosenttia.
JHL teetti Taloustutkimuksella kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin kansalaisten mielipiteitä työelämästä, työajasta, julkisista palveluista sekä valtion taloudesta. Puhelinhaastattelut tehtiin 11.–19.5. välisenä aikana ja niihin osallistui 1003 henkilöä jotka olivat 15–79-vuotiaita.
