– Kuvittele tilanne, jossa Suomen alueelle, Helsingin tai jonkun Itä-Suomen kaupungin hallintorakennusten ympärille ilmestyy aseistautuneita joukkoja, jotka eivät kanna minkään maan tunnuksia. He toimivat organisoidusti ja heillä on tavoitteena ottaa haltuunsa osa Suomen alueesta, Jaana Pelkonen kuvailee kuvitteellisen tilanteen Uuden Suomen blogissaan.
Hän toteaa, että joitakin vuosia sitten tällainen skenaario olisi kuulostanut kaukaa haetulta. Tämä oli kuitenkin se tapa, jolla Venäjä valloitti Krimin niemimaan Ukrainalta vuonna 2014.
Samassa yhteydessä tuli tunnetuksi käsite ”pienet vihreät miehet”, jolla viitattiin tunnuksettomiin aseellisiin joukkoihin.
Jaana Pelkosen mukaan on fakta, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut.
– Naapurinamme on valtio, joka on käyttänyt sotilaallista voimaa saavuttaakseen omat poliittiset päämääränsä, Pelkonen kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että tämä asia on tunnustettu selonteoissakin, ja siihen pitää varautua.
– Aluevalvontalaissamme ja puolustuksessamme on ollut ”vihreiden miesten mentävä aukko”, Pelkonen kirjoittaa.
Aluevalvontalaki lähtee siitä, että alueellista koskemattomuuttamme voivat loukata ”vain ulkomaiset valtion asevoimien tunnuksin varustetut sotilaat, sotilasajoneuvot sekä valtionalukset ja ilma-alukset”.
– Suomen aluevalvontaviranomaisten (sotilas-, rajavartio-, poliisi-, tulli-, merenkulku- ja ilmailuviranomaiset) tulee voida puuttua alueloukkauksiin välittömästi myös hybridisodankäynnin kaltaisissa tilanteissa, Pelkonen vaatii.
Hallitus on antanut esityksen aluevalvontalain ja rikoslain muuttamisesta niin, että ”lain piiriin kuuluisivat myös sellaiset sotilaalliset uhat, joiden valtiollista alkuperää, tunnuksia ja kalustoa ei voida heti suoraan tunnistaa”.
Lakimuutoksen perusteella tällaisilla joukoilla olisi ehdoton kielto saapua tai oleskella Suomessa. Kiellon rikkominen olisi rikoslaissa kriminalisoitu. Tällaisia joukkoja vastaan voisi käyttää voimakeinoja koko Suomen alueella.
– Hallituksen esitys on tarpeellinen ja se tekee aluevalvontalaistamme ajantasaisemman. Suomen on kyettävä vastaamaan alueellisiin uhkiin tilanteessa, jossa vastapuoli ei välttämättä noudata kansainvälisen oikeuden periaatteita, Pelkonen kirjoittaa.
Hänen mukaansa esitys parantaa huomattavasti kykyä vastata laajemmilla keinoilla hybridivaikuttamisen asettamiin uhkiin.
– Ennen kaikkea lakimuutos parantaa turvallisuuttamme, Pelkonen kiteyttää.
