Itsensätyöllistäjät hyödyntävät toistaiseksi vähän muita digitaalisia alustoja kuin sosiaalisen median kanavia, vaikka digitaalisia työnvälitysalustoja on syntynyt viime vuosina runsaasti.
Sosiaalista mediaa käytetään erityisesti työnetsintään, markkinointiin ja tiedotukseen. Lisäksi laskutuspalvelujen hyödyntäminen erityisesti sivutoimiseen työntekoon kasvaa nopeasti.
Digitaalisten alustojen kautta voi tarjota osaamistaan ilman perinteistä työnantaja-työntekijä-suhdetta. Jakamis- ja alustatalouden uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa ja muuttavan työnhakua ja rekrytointia.
Yhä useampi suomalainen työskentelee perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden ohella yksinyrittäjänä tai yrittäjämäisesti. Niin sanottujen itsensätyöllistäjien määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina, viimeisen 15 vuoden aikana yhteensä noin 37 000 hengellä.
Työttömyys- ja sosiaaliturvaan toivotaan parannuksia
Työ- ja elinkeinoministeriön Owal Groupilta tilaaman selvityksen mukaan lyhytaikaisen työn vastaanottamiseen liittyvät hankaluudet ja kannustinloukut vähentävät itsensätyöllistämistä.
Selvityksen osana toteutettuun kyselyyn vastanneet esittivät parannuksia itsensätyöllistäjien työttömyys- ja sosiaaliturvaan sekä toivoivat yhdenmukaisempaa neuvontaa julkisilta palveluntuottajilta.
– Meidän tulee kehittää lainsäädäntöä ja julkisia palvelujamme niin, että ne tukevat entistä paremmin uusia työnteon ja yrittäjyyden muotoja. Aion viedä tämän vuoden aikana eteenpäin muutoksia, joilla siirtyminen palkkatyön ja yrittäjyyden välillä tehdään joustavammaksi, oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) sanoo.
Lindström vastaanotti joulukuussa Akavan Maria Löfgrenin ja Suomen Yrittäjien Harri Hellsténin tekemän selvityksen työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista.
Haasteista huolimatta yksinyrittäjät ja ammatinharjoittajat ovat Owal Groupin selvityksen mukaan varsin tyytyväisiä nykyiseen työmuotoonsa. Suurin osa heistä ei haluaisi työskennellä palkansaajana. Itsensätyöllistämisen hyötyinä nähdään erityisesti vapaus, joustavuus ja itsenäisyys sekä oman ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen.
Tyytyväisimpiä ovat rakennus- sekä terveys- ja sosiaalialan itsensätyöllistäjät, tyytymättömimpiä taide-, viihde- sekä koulutus- ja viestintäaloilla työskentelevät. Positiivisimmin tulevaisuuteen suhtautuvat yksinyrittäjät ja ammatinharjoittajat, kun taas freelancerit ja apurahansaajat näkevät tulevaisuutensa epävarmempana.
