Kesä on ollut harvinaisen kolea, hellepäiviä tavallista vähemmän

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä on ollut koko maassa keskimääräistä koleampi.

  • LKS 20170705 Pyöräilijä polki sateessa vuokrapyörällä kohti Levin hiihtokeskusta Sirkan kylässä Kittilässä 5. heinäkuuta 2017. Kittilässä keskiviikkona lämpöasteita oli kuusi astetta. Pohjois-Suomessa varoitetaan kovasta sateesta. Ilmatieteen laitoksen mukaan Koillismaalta Länsi-Lappiin ulottuvalla alueella on odotettavissa runsasta sadetta, joka tulee tasaisesti pitkin päivää. LEHTIKUVA / OTTO PONTO

    Sademäärissä on ollut isoja vaihteluita eri alueiden välillä.

    ()

Maan etelä- ja keskiosassa on paikoin ollut jopa harvinaisen koleaa, eli näin koleita kesäsäitä koetaan keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Asiasta kertoo Ilmatieteen laitos tiedotteessaan.

Koleinta on ollut maan kaakkoisosassa, missä kesän keskilämpötila on tähän mennessä ollut runsaat 2 astetta tavanomaista alempi. Edellisen kerran tätä koleampaa on maan itäosassa ollut vuonna 1993 ja maan keskiosassa 2004. Paikoitellen myös kesä 2015 oli lämpötiloiltaan tämän kesän kaltainen tai koleampi.

Hellepäiviä on ollut keskimääräistä vähemmän

Kesän tähän mennessä ylin lämpötila, 27,0 °C, mitattiin Hämeenlinnassa 19. toukokuuta. Jossain päin Suomea lämpötila on noussut hellelukemiin, eli yli 25 asteeseen, yhteensä 12 päivänä. Pitkän ajan keskiarvojen mukaan heinäkuun puoliväliin mennessä on tyypillisesti ehtinyt hellepäiviä kertyä jo parisenkymmentä. Hellepäivien lukumäärä ei koko maan tasolla ole kuitenkaan harvinainen. Edellisen kerran tätä vähemmän hellepäiviä on 17. heinäkuuta mennessä ollut muun muassa vuosina 2015, 2012 ja 2008.

Useilla paikkakunnilla hellerajaa ei kuitenkaan ole ylitetty vielä kertaakaan tänä kesänä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla lämpötila on tänä kesänä ollut ylimmillään 25,0 astetta, mutta hellerajan yli ei ole päästy. Vuodesta 1959 lähtien tarkasteltaessa vastaavaa on tapahtunut vain kerran aiemmin; vuonna 1974, jolloin Helsinki-Vantaan lentoasemalla ei ollut ainuttakaan hellepäivää koko kesänä.

– Muutamilla muilla paikkakunnilla, missä helteet ovat antaneet odottaa itseään, on vastaavia helteettömiä alkukesiä ollut kuitenkin esimerkiksi maan pohjoisosassa vuonna 2015 ja maan etelä- ja keskiosassa paikoin vuonna 2012 ja 2008, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niina Niinimäki.

Sateet ovat jakautuneet epätasaisesti

Kesän sademäärissä on suurta paikallista vaihtelua. Siinä missä paikoin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on ollut harvinaisen kuivaa, on taas Pohjois-Lapissa, Pirkanmaalla ja kaakonkulmalla sademäärät ovat olleet harvinaisen suuria. Suuret paikalliset vaihtelut ovat kesäsateille tyypillisiä, sillä suurimmat sademäärät saadaan tavallisesti sade- ja ukkoskuuroista, jotka voivat olla hyvin paikallisia.

Ukkosien osalta kesä on ollut poikkeuksellisen vaisu. Tähän mennessä maasalamoita on paikannettu Suomessa vain runsaat 6000, joista noin puolet on kertynyt heinäkuussa.

Kesäsää on ollut matalapainevoittoista

Sää Suomessa riippuu suuresti siitä, mistä suunnasta ilmavirtaukset tulevat ja miten säähäiriöt, eli matala- ja korkeapaineet, kulloinkin ovat sijoittuneet. Suuri luontainen vaihtelu on Suomen ilmastossa tyypillistä johtuen sijainnistamme Euraasian mantereen reunalla. Tänä kesänä Venäjälle pitkäksi aikaa lukkiutunut matalapaineen alue on estänyt Länsi-Euroopan lämpimiä ilmamassoja pääsemästä Suomeen. Vallitseva tuulen suunta on meillä ollut pääosin luoteesta ja sää on ollut matalapainevoittoista ja siksi viileää.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.