Valtiotieteen tohtori ja politiikan veteraani Raimo Ilaskivi (kok.) kirjoittaa Iltalehden blogissa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan olevan kriisissä. Ilaskivi kommentoi hiljattain uutisoitua asumistukien määrän räjähdysmäistä kasvua, joihin yhteiskunnan tulot eivät tahdo riittää.
‒ Asuvatko siis liian monet asunnoissa, jotka ovat liian suuret tai liian kalleilla alueilla omaan tulotasoon verrattuna tietoisena siitä, että kyllä veronmaksaja tulee apuun kun vain pyytää. Ja eihän se tyhmä ole, joka pyytää – tyhmä saattaa olla se antaja, joka ei analysoi, harkitse ja tarvittaessa karsi, Ilaskivi sanoo.
Hän kommentoi myös viime viikolla päätetyn perustulokokeilun mahdollisuuksia. Ilaskivi sanoo, että heikoista on pidettävä huolta, mutta huomauttaa, että tämä on tehtävä resurssien mukaan.
‒ Mistä rahat yritysten subventioihin, asuntotukiin, ilmaiseksi käteen, jo vakiintuneina pidettyihin maataloustukiin? Veronmaksajilta tietenkin ‒ sinulta ja minulta, jotka saamme maksaa itse omat vastaavat kulumme ja lisäksi nämä muitten kulut. Taikka sitten lisävelkaa valtiolle ja kunnille ottamalla. Maan luottoluokitus on laskenut, alhaiset korot ovat helpottaneet lainaksi elämistä, mutta auta armias kun nousevien korkojen päivä koittaa, Ilaskivi sanoo.
‒ Mutta silloin, kun tukea levitellään muuannekin ikään kuin merkiksi siitä, että omavastuun tunteminen olkoon vain toissijainen motiivi, silloin ollaan harhateillä. Silloin passivoidaan kansalaisia epätietoisesti, ei katsota huomiseen. Silloin se kannustinloukku jää purkamatta ja liian moni ei ota vastaan työtä, joka ei kiinnosta. Liian moni elää leveämmin kuin mihin omat resurssit riittävät. Houkutus on liian suuri, ja kynnys julkisen tuen saamiselle alenee päivä päivältä. Kun tuo, miksi en minäkin?
Ilaskivi sanoo, että suomalainen hyvinvointivaltio on tällä hetkellä itse asiassa huoltovaltio, ja talouskasvu edellyttää hänen mukaansa tämän korjaamista.
‒ On liian paljon unohdettu oma vastuu omasta itsestä: siirretty se yhteiskunnan eli muitten, veronmaksajien ja lainanantajien vastuulle. Mutta katsokaa vain velkaantumisemme kasvukäyriä ja budjetin alijäämiä! Kovaa ja kestävää hyvinvointivaltiota kun ei luoda pehmein lääkkein! Ilaskivi sanoo.
