Syrjintää tai eriarvoista kohtelua työpaikoilla havaitaan tai koetaan yleisimmin terveydentilan takia, kerrotaan työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa Työsyrjinnän seuranta Suomessa -tutkimuksessa.
Viranomaisaineistojen mukaan toiseksi yleisin syrjintäperuste on kansalaisuus tai kansallinen tai etninen alkuperä. Esimerkiksi poliisin tietoon tulleista työsyrjintärikoksista kolmasosa liittyy kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään.
Myös ikä ja sukupuoli ovat tutkimuksen mukaan yleisiä syrjintäperusteita. Noin kymmenen prosenttia palkansaajista oli havainnut omalla työpaikallaan terveydentilaan tai nuoreen tai vanhaan ikään perustuvaa syrjintää.
Työministeri Lauri Ihalaisen (sdp.) mielestä jokainen syrjintätapaus on liikaa.
– Yhteisenä tavoitteena on oltava syrjinnän nollatoleranssi, Ihalainen linjaa tiedotteessaan.
Hän uskoo, että uusi yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolain muutokset auttavat syrjinnän ehkäisyssä.
Naisten ja ikääntyneiden syrjintä vähentynyt
Työnsaannissa yli 55 vuoden ikä nähdään yleisesti esteenä, mutta ikääntyvien työntekijöiden syrjintä työpaikoilla on silti vähentynyt. Myös naistyöntekijät kokevat syrjintänsä vähentyneet.
– Pidän rohkaisevana sitä, että pitkällä aikavälillä naisten kokema syrjintä on vähentynyt, Ihalainen huomauttaa.
Naisiin kohdistuvaa syrjintää on havainnut omalla työpaikallaan noin seitsemän prosenttia palkansaajista, miehiin kohdistuvaa ainoastaan kaksi prosenttia. Työsuojeluviranomaisen aineistoissa syrjintäyhteydenotoista tai -epäilyistä runsas kymmenesosa liittyi sukupuoleen tai perhevapaisiin.
