Hyvinvointialan liiton mukaan valinnanvapauslakiluonnos antaa mahdollisuudet hillitä kustannusten kasvua. Se edellyttää kuitenkin tuottavuuden paranemista merkittävästi.
– Palvelujen saatavuutta voidaan parantaa roimasti, kun yksityisille ja kolmannen sektorin tuottajille annetaan mahdollisuus tuottaa palveluita julkisessa järjestelmässä. Kansalaisten tasavertaisuutta voidaan edistää ja terveyseroja kaventaa palvelujen saatavuutta parantamalla, katsoo Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
Valinnanvapauden lopullinen toteutus on jätetty maakuntien käsiin.
– Miten ne ottavat valinnanvapauden keinoja käyttöön, ja millaisiksi ne muodostavat tuottajien toimintaympäristön? Palveluja käyttävä ihminen ei tee valinnanvapaudella mitään, ellei ole mistä valita, Rajakangas painottaa.
Liiton mielestä lainsäädäntöön pitäisi kirjata maakuntien velvoitteet kattavammin ja tarkkarajaisemmin.
Erikoistasolla säästöpotentiaali perustasoa suurempi
Hyvinvointialan liiton mielestä suoran valinnan palveluntuottajille asiakkaista maksettavan kiinteän maksun eli kapitaatiokorvauksen osuus 80 prosenttia on liian suuri. Kiinteä korvaus ilman sairastavuuden tai hoidontarpeen huomiointia ei ole liiton mielestä ole tarkoituksenmukaista.
– Asiakassetelin käyttöönotto on tervetullutta muissa kuin suoran valinnan palveluissa. Näissä palveluissa valinnanvapauden ja sitä kautta monituottajuuden tulisi olla esitettyä kattavampi. Myös erikoistasolla on jo yksityistä palvelutuotantoa, ja siten edellytykset laajemmalle valinnanvapaudelle olemassa. Näissä palveluissa kustannukset ja siksi myös säästöpotentiaali on peruspalveluita suurempaa, liitto toteaa valinnanvapauslaista antamassaan lausunnossa.
Henkilökohtainen budjetti voi tuoda asiakkaalle merkittävästi lisää vaikutusvaltaa omiin palveluihin. Liitto kannattaa maakunnan velvoitetta ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön. Lisäksi Hyvinvointialan liitto näkee hyvänä, että laissa asetettaisiin minimitavoite asiakasseteleiden osuudelle.
– Esitetty 15 prosenttia tulisi olla minimi kaikilla erikoistason palvelujen osa-alueilla. Palvelutuotantoa ja säästöpotentiaalia on laajasti erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että maakunta käyttäisi koko minimin vain yhteen palvelusektoriin, Rajakangas sanoo.
Liitto pitää lakiluonnosta hyvänä pohjatyönä, jolle suomalainen valinnanvapaus voidaan rakentaa.
– Hallitus on hyvällä tiellä. Lain astuminen voimaan ilman vuosien siirtymäaikoja ja epätasa-arvoa luovia porrastuksia maakuntien välille on tavoitteiden kannalta ensiarvoisen tärkeää, Rajakangas kannustaa.
